Näytetään tekstit, joissa on tunniste Piilolinssit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Piilolinssit. Näytä kaikki tekstit

11. syyskuuta 2019

"Sasukeeee!" WIP


Loxy täällä pitkästä aikaa taas hei!
Ollaankin viimeksi päivitelty meidän blogia kesädesun aikaan, eli kesäkuussa. Nyt on taas aika pitää täällä vähän meteliä wip -päivityksen muodossa. Syy sille, että päivittelen/päivitellään meidän Traconin cossiprojekteista vasta itse conin jälkeen on se, että tahdottiin pitää nämä cossit salassa ja tehdä niistä ikään kuin yllätyscossit. Koska eihän kukaan cossaa Narutoa enää vuonna 2019, eihän?


Edgelord is here
Polkaisin Sasseliini projektini käyntiin aloittamalla paidasta. Kangas on harmaata scubaa (ylläri, suosikkini) ja sisäpuolelle ompelin harmaan antistaattisen vuorikankaan. Kaulus pysyy muodossaan paksun kovikekankaan sekä hetken mielijohteesta ja juuri ennen conia lisätyn rautalangan avulla. Sori taas keltaiseen taittuvista kuvista, työstän cossejani lähes poikkeuksetta iltaisin/öisin, koska arkipäivisin on töitä ja en ehdi silloin elää. Uchiha-logon liimasin selkäpuolelle kangasliimalla. Logo on tehty myös scubasta, sillä sitä sattui löytymään kyseisissä sävyissä meiltä jo valmiiksi. Olisin tahtonut päästä kokeilemaan logoon kiinni silitettävää kalvoa (heat transfer vinyl), mutta sitä ei meiltä päin saanut ja tahdoin hyödyntää jo valmiiksi löytyviä materiaaleja.
Jätin mittanauhan hetkeksi vahtimatta, ja....
Miekan pohjana toimi ohut 100x4cm pätkä 4mm paksua vaneria, jonka kävin hakemassa paikalliselta vanerikauppiaalta. En ymmärrä miksi en ole aiemmin hyödyntänyt vaneria samankaltaisiin proppeihin, vaan olen lähtenyt vääntämään miekan terää worblasta, jolloin siitä ei ole tullut täydellisen tasaista ja ei ihan niin kestävääkään vaneriin verrattuna. Sahasin ja hioin terän muotoonsa meidän olkkarin lattialla ja hukuin puupölyyn. Käsiosuus ja huotra muotoutuivatkin sitten ihan vaan Eva-foamista, softiksesta ja worblasta.

Tein miekkoja itseasiassa kaksi kappaletta. Ensimmäisen tein kokonaan vanerista ja hioin sitä naapuriemme iloksi hiomahiirellä useampana päivänä. Loppujenlopuksi miekasta tuli kuitenkin liian painava, sillä Sasuke kantaa Kusanagia vyöllään selkäpuolella ja painavampi proppi olisi ollut todella epämukava. Ehkäpä käytän vaneriversiota siis joskus vaikka kukkakeppinä.
Kun ajat syvälle metsään sprayaamaan proppia "rauhassa" ja ohi kulkee kolme koiranulkoiluttajaa, kaksi pyöräilyryhmää ja yksi yhden hengen lentokone.
Terään käytetty spray on Mastonin Metallic Alumiini hopea. Se taittaa valoa tosi käheesti.
Alaosasta (kietaisuhameesta???) Ei löydy juuri kirjoitettavaa, enkä siitä ottanut juuri vaihekuviakaan. Tein sen myös scubasta takin sekä housujen tapaan. Hameesta (en oikeasti tiedä mikä ihmeen vaatekappale se on, joten kutsun sitä hameeksi, forgive me) tein kaksipuolisen, eli ompelin kaksi kappaleta kuvassa näkyvää läpyskää yhteen ja käänsin ympäri. Lisäsin reunuille muutamat pienet rypyt käsin ommellen, jotta hame istuisi päälle vähän nätimmin ja ei nouse helmoista sivuillepäin.
Sitten niiden helkkarin ninjasandaalien vuoro. Näistä kyseltiin vähänväliä conissa, että mistä nämä on tilattu ja kehuttiin kovasti. Harmittaa, kun en ottanut juurikaan vaihekuvia lukuunottamatta kuvaa teipatusta jalastani, johon suunnittelin sandaalien kaavoja.
Yksinkertaisuudessaan sandaalit ovat siis kunnon budjettisandaalit. Ostin muitaakseni New Yorkerista kahden euron rantaslipperit ja otin niiden pohjat käyttöön. Koska en tahtonut Sasuken kengissä lukevan "Beach Party", niin leikkasin kotona Eva-foamista yhden lisäkerroksen kenkiin peitteeksi. Sitten vaan ompelin pohjiin kiinni tekonahasta ompelemani sandaalin varren. Lopputulos ei ehkä ole kovin mukava kävelyä ajatellen, mutta harvoin cossit on muutenkaan mukavia päällä. Ainakin kengät näyttivät ulkopuolisten silmään laadukkailta, vaikka totuus oli toisenlainen.
Sitten peruukista. Upotin Sasuken hiuksiin melko paljon rahaa, mutta se johtui siitä, etten suostunut alunperin tilaamaan laadukasta peruukkia, vaan lähdin alunperin yrittämään sieltä, missä aita on matalin: Aliexpressiltä. Ensimmäisen peruukin saatuani totesin, että ei, tämä ei ole hyvä. Liian paksu kaikin puolin ja ihan järkyttävän suuri omaan päähäni. Seuraava peruukki lähti tilaukseen Ezcosplaylta, mutta en edes leikannut sitä. Se oli saapuessaan jo niin toivottoman tapauksen näköinen, että taidan yrittää van myydä sen eteenpäin suoraan.

Kolmannen ja viimeisen peruukin olin tilannut aiemminkin. Nimittäin Josuke -cossiini. Eli tiesin mitä sieltä tulee. Unohdin kuitenkin, että tilaamani peruukissa on todella vahva keskijakaus ja se olisikin sopinut tosi hyvin Sasuken aiempaan versioon, jossa EI ole otsatukkaa. Aika alkoi kuitenkin olla vähissä ja tästä oli nyt vaan taisteltava käyttökelpoinen peruukki.
Muokkaamaton, LF262
Viimeisenä koko cossini lemppariosuus, eli köysivyö. Tästä tuli lemppari vasta jälkikäteen, koska vyön tekeminen oli suoraan sanottuna ihan perseestä. Tästä kyseltiin kaikista eniten ja tiedän, että tästä tullaan kyselemään myös instagramissa, joten yritän väsätä jonkinlaisen pienimuotoisen tutoriaalin vyöstä sinne tulevien sukupolvien avuksi. Olisipa mullakin ollut apu tähän. En löytyänyt mistään internetin ihmeellisestä maailmasta järkevää tutoriaalia ja pääsinkin kokeilemaan ja korjailemaan ihan kunnolla.

Lähdetään vaikka siitä, että oikea köysi olisi varmasti näyttänyt hyvältä. Sasuken vyö on kuitenkin sen verran paksu, että köydestä olisi tullut järkyttävän painava ja viisi metriä paksua ja painavaa köyttä itseni kokoisen ihmisen ympärillä olisi vetänyt energiatasoni nollaan jo ensimmäisen tunnin aikana. Puhumattakaan köyden oikeanlaisesta solmimisesta. Ainoa järkevä vaihtoehto oli siis tehdä vyö kankaasta. Ja hyvän sävyisen kankaan löytäminen oli jo haaste itsessään. Olisin tahtonut jatkaa scubalinjalla, mutta väriä ei ollut.

Ainoa kangas, josta löytyi hakemani sävy oli stretch. VIHAAN stretchiä. Sen ompeleminen on vaikeaa, varsinkin kun kyseessä on yli viisi metriä pituisia paloja. Ostin sitä siitä huolimatta kaksi metriä ja leikkasin neljä kahden metrin suikaletta. Yhdistin ne (lukuisten virheellisten mittauksieni jälkeen) kahdeksi pitkäksi vajaan kuuden metrin pötköksi ja ompelin niistä putkilot.
Ompelu oli hidasta, sillä kangas rypyttyi ja pakkaantui kaiken aikaa. Jätin ompeleen melko väljäksi ja pysähtelin muutaman sentin välein nostamaan neulaa kankaasta ja vetämällä kangasta hellästi käsin saaden rypyt katoamaan. Toistin ompeleen vielä toiseenkin kertaan (sillä kääntäessäni putkiloita ommel alkoi ratkeilla, sillä se oli niin väljää), kunnes ompeleet vaikuttivat tarpeeksi jämäköiltä.
Muista stretchiä ommellessa käyttää sille sopivaa neulaa.
Putkiloiden täytteenä käytin Kangastukusta ostamaani vuorivanua, jota rullasin tiiviiksi pötköiksi, liitin kahteen pitkään pötköön ja ompelin väljin pistoin umpeen. Tämänkin tein oikeasti useaan otteeseen ja jouduin välillä lisätä paksuutta putkiloiden jäädessä väljiksi, mutta jätän ne töppäilyt mainitsematta, jotta saan tekstistä selkeämmän.
Tämän jälkeen käänsin kaksi yli viiden metrin pituista strecth -putkiloa. Yhden putken kääntämiseen meni hyvä tovi ja minua viihdyttivät hyvät suomalaiset murhapodcastit. Kuuntelin niitä itseasiassa koko projektin ajan, mutta erityisesti ne tulivat tarpeeseen vyön kanssa taistellessa. Käännettyäni putkilot aloin kiskomaan vanupötköjä putken sisään niin, että ompelin neulan ja lankaa kiinni pötkön toiseen päähän, ujutin sen kangasputken läpi ja lankaa avuksi käyttämällä kiskoin hitaasti putkilot vanujen ympärille. Lopulta minulla oli kaksi pitkää violettia suolta, joiden päihin liimasin ja ompelin palat samaista stretchiä peittämään ulostuloaukot.
 Viimeisenä oli kahden suolen kieputus yhdeksi paksuksi suoleksi. Sidoin vyön toisen pään kiinni parvekkeemme ovenkahvaan ja aloin taitella. Tässä vaiheessa tärkeää on kiertää aina vasemmanpuoleista pötköä vastapäivään, eli itsestään poispäin, jonka jälkeen vasemmanpuoleisen pötkön siirtää oikeanpuoleisen yli oikealle, jolloin oikeanpuoleisesta tulee vasemmanpuoleinen ja sille tehdään sama käsittely aina vyön loppuun asti. Vastapäivään kiertäminen on sen takia tärkeää, jotta lopputuloksesta tulee suora. Jos kaksi putkiloa vaan kieputtaa suoraan yhteen, tulee lopputuloksesta vääntyilevä ja sitä on vaikeampaa pukea päälle, koska vyö "vetää". Saikohan kukaan tästä selityksestä edes kiinni? 
Ja lopputulos näyttää tältä:
emo teiniselfie
Linssit: Geo Ultra Black (CK-105)
Sasuke oli aika kiva projekti ja loppujenlopuksi siinä oli yllättävän vaikeita muotoja ja kohtia, vaikka kokonaisuus on tosi simppelin näköinen. Itse hahmo ei kuulu omiin suosikkeihini, mutta koska meidän tämän vuoden paricossien teemana on ollut nostalgia, niin Sasuke istuu vuoden cossilistaani täydellisesti. Nyt kun sain tämänkin perkeleen tänne julkaisua, alan työstämään itse conipäivitystä ja mahdollisesti editoimaan pitkästä aikaa conivlogia. Seuraavan päivityksen pariin!


21. tammikuuta 2018

Caesar Zeppeli AKA SHIIIIZAAAA!!! WIP


Loxy täällä, teen taas täällä hädissäni ekaa ja vikaa päivitystäni ennen Frostbitea. Suunnitelmissahan oli tehä kaks cossia Frostiin, eli Caesarin lisäksi vielä Rohan Kishibe, mutta meillä tuli mutkia matkaan: ostin tukusta viimeiset palat scubaa Rohanin yläosaa sekä housuja varten ja se loppui yllätysyllätys kaupasta kesken. Jouduin loppujenlopuksi odottamaan liian kauan, että tukku tilaisi sitä lisää, joten mennään sitten vaan yhdellä cossilla. En tahdo olla Rohan ilman housuja, joten siirrän sitä cossia vielä eteenpäin. Ehkäpä jopa kesälle, koska työ/opiskelukiireet...


Jokatapauksessa, en osannut päättää kumman designin teen, joten tein sekotuksen molemmista. Etin kuumeisesti turkoosia tekonahkaa ja tilasin kankaita.comista näytepaloja, jotka ei ikinä saapuneet koska olivat kuulemma loppu. Turvauduin Hyvinkään kangastukkuun ja sekin petti mut. Lopulta löysin sitä Helsingin Hobby Pointista 20 euron metrihintaan.



Jouduin käyttämään mun selkä- sekä hihapalat suutarilla, jotta se hakkais niihin kiinni muutaman niitin, se kun ei ihan kotona onnistu omin kätösin. Sitä on yritetty ties millasella alustalla, mut ei siitä oo tullut kuin tuhoa ja haljenneita kaakeleita. En siis suosittele. Tosin suutareilla on yleensä aikamoiset katteet, mutta onneks mun tinkimistaidot on raivostuttavat hyvät.

HNNNGhh, vihaan pystykuvia!
 Multa loppu turkoosi lanka just kriittisesti, jäi takin alahelmasta ehkä kymmenen sentin palanen ompelematta, eikä samaa lankaa myyty missään täällä Järvenpäässä, joten jouduin keskeyttämään takin viimeistelyn moneksi viikoksi, että kerkesin Hyvinkäälle hakemaan sitä tiettyä sävyä mitä tarvitsin.
Työstin siinä välissä muunmuassa kenkiä, jotka olin napannu mukaan kirpparilta. Mulla oli vaikeuksia löytää Caesariin sopivia kenkiä, sillä halusin niille ehdottomasti pohjaa, koska oon niin lyhyt, mutta samalla ne ei saanu näyttää liian femiinisiltä. Löysin ihan siedettävät popot, mutta niissä ei ollu yhtään vartta, joten aloin epätoivosesti työstämään niitä.

Alkuperäinen idea oli se, että tekisin samasta tekonahasta bootcoverit, mutta ne ei olleet mahdolliset nahan jäykkyyden takia. Tilasin sitten varustelekalta purkin turkoosia nahkasprayta ja jotenkin unohdin, että pysyvän maalipinnan saa vain ohuilla kerroksilla...
Ja lopputulos yhden käyttökerran jälkeen:
Niin, no....
Kohtasin itseasiassa hanskoissa saman ongelman. Nahka oli niin paksua, etten saanu siitä millään tehtyä istuvia hanskoja. Siispä tilasin parin euron mustat käsineet, leikkasin niistä sormenpäät pois ja annoin niillekkin spraykäsittelyn. Ja kyllä, nekin halkeaa.

Sit sutasin valmiiksi Caesarin polvisuojasysteemit. Henkilökohtasesti inhoon näitä, ne on niin mauttomat. Väänsin ne EVA -foamista. Joskus aiemmin oon tehnyt Cloud cossiini samankaltaset worblasta, mikä oli vähän epämukava vaihtoehto kyseisen materiaalin joustamattomuuden kannalta. :D


Otsapannnan väkersin vinokantista. Silitin molemmat auki ja liimasin jokaikisen pikkusen kolmion erikseen. En enää koskaan haluu nähdä yhtäkään kolmiota.

Sulat on tehty worblasta. Oli mulla oikeitakin sulkia, mutta ne on niin hepposia, et pelkään niiden menevän rikki. Mulla kun on tapana ottaa vähän damagea sieltä sun täältä coneissa :D

 Vöitä tein useamman kappaleen. Pohja on EVA -foamia ja pikkupalat on softista. Päällä pari kerrosta plastidippiä. Ensimmäinen (ylempi) oli muuten tosi kiva, mutta ostamani askartelumaali pilas plastidipin sileän pinnan ja oli muutenkin jotenkin aika läpikuultava. Tilasin sitten ihan erikseen kultasen plastidipin viimesimpään tekemääni vyöhön (alempi), jotta sain miellyttävämmän lopputuloksen.

Linssit on EOS Dolly Eye Green
Ja kokonaisuus sekä kuppanen kännykkälaatu. Caesar oli ihan mukava projekti, jotenkin mulla vaan venyi tän asun tekeminen monella viikolla ja tekemisen into lopahti vähänväliä. Huomasin vielä tänään koko asua sovittaessani, että oon jättänyt takin aavistuksen liian pitkäksti, eikä se oikeen meinaa istua. Kun vielä sen sais korjattua, niin pääsen viimeinkin keskittymään niihin kevään kirjotuksiin...


26. tammikuuta 2017

Asami Sato WIP ja käsiiiiii


Loxy täällä taas hei, viimehetken asupäivitys ennen conia. Siinä missä Tala päivittää ahkerasti sen projekteista, mulla tuppaa aina jäämään nää paria päivää ennen conia kirjotettavaks. Tosiaan, meillä muuttu nää cossisuunnitelmat joitakin viikkoja sitten. Aluks oli tarkotus laittaa ne Beybladet, jotka tehtiin jo viimevuoden puolella, mutta ehkä ollaan nyt vähän opittu joka Frostissa palelusta, että se ei oo sen arvosta. Siispä laitan ainoastaan The Legend of Korran Asami Saton, ja Rei saa jäädä kesälle. 

Olin itse asun kanssa oikeestaan tällä kertaa ihan suht. ajoissa, odottelin vaan että saan propin ehkä mahdollisesti tehtyä. Pahoittelen kuvien hämäryyttä, työstin tätä cossia lähinnä iltasin töiden jälkeen ja meillä ei ole kotona ergonomista valaistusta. :D

(A)sami

Alotin Asamin housuista. Hyvän värisen kankaan löytämisessä oli ongelmia. Kattelin googlesta toisten cossaajien värivalintoja, ja kaikki oli päätynyt punaseen. Harkitsin sitä itekkin, mutta mun budjetti oli sen verran pieni, etten voinut ostaa tohon takin etuläpyskään nahkaa, vaan oli käytettävä sitä mitä kotoa löytyy, joten punanen housukangas olis sit taas eronnut takin osien väristä liikaa. Siispä päädyin tummaan ruskeanpunertavaan. En yleensä kauheesti välitä (vieläkään) perus ompelusta ja kankaiden nypläämisestä, mutta näitä oli ihan kiva tehdä. Ehkä johtuen siitä, etten oo aiemmin tehnyt pussihousuja ja sain vähän vaivata itteäni näiden kanssa. Kaavoja ei edelleenkään ollu, joten mentiin taas tuntumalla. Lopputuloksesta ei tullu sitä mitä hain, mutta kelpaa.

Elämäni ensimmäiset taskut. Ei ne nätit oo.

 Sit alkoi pikkuhiljaa olkapääkoristeiden suunnittelu. Taas oli mentävä sillä mitä kaapista löytyy, ja onneks sieltä löyty tummaa nahkasprayta. Vietin mukavan kahvihetken suojaten kohtia, joiden en halunnu värjääntyvän. Terapeuttista tekemistä :D Onko surullista, jos väitän tän olleen lempparikohtani koko prosessissa?

 Oisin tahtonut sprayata näiden reunat, mutta meidän suutarilta ei löytyny hyvää väriä. Siispä seuraava vaihtoehto oli kanttinauha. Nauhoistakaan ei löytyny sitä mitä hain (AAAARGGHH!!), joten otin molempia ja vietin kuumeisen mietintähetken kumpi näyttäis vähemmän huonommalta rusehtavaa nahkaa vasten...

 ...ja päädyin käyttämään vaaleampaa. Yhä tää kummittelee mun mielessä, että valitsinkohan nyt oikein, mutta ehkä mä pääsen tästä yli jonain päivänä.

Takin pohja valmiina. Fiksua asettaa musta takki mustalle pöydälle ja ottaa kuva. Hyvä minä.

 Taistelin jonkin aikaa kauluksen sisäpuolen kanssa, että sain sen istumaan yhdessä takin sisävuoren kanssa. Tässä vaiheessa ymmärsin vilkasta mallikuvaa ja huomasin, että Asamin takin koko sisäpuoli on saman värinen kun kauluksen sisäpuoli. Arvatkaa ärsyttikö. Olin kiinnittäny siihen huomiota jo ennen kun ostin mitään kankaita, mutta jotenkin se vaan unohtu matkalla. Vaikkakin nää on yksityiskohtia, jotka tuskin kiinnittää kenenkäään huomiota ja tuskin edes näkyy kellekkään, se tietosuus siitä, että oon jossain vaiheessa ite tehnyt väärin on se pahin.

 Etuläpän paikalleen kohdistamista. Tämänkin olin suunnittelut ompelevani toiselta puolen kiinni takkiin, mutta se ei enää onnistunut sisävuoren kiinnittämisen jäkeen, joten läpän lopullinen kiinnitys hoitu velcrolla.

Viimesenä silauksena kyynärpääpaikat.

Ja cossi kokonaisuudessaan. Hanskat ja peruukki on ebaysta. Kengät metsästin jälleen kirpparilta. Asamilla ei oikeasti ole korkoja, mutta tarviin vähän lisäpituutta ollakseni Talaa pidempi. Kokonaisuudessaan oon ihan tyytyväinen, on toki paljon asioita joita oisin voinut tehdä paremmin ja erilailla, mutta yritin vähän pihistellä rahan kanssa tätä tehdessä ja taisin aika hyvin onnistuakkin, joten oon ihan happy :)

Kerrankin muistin myös laittaa linssit tänne! En yleensä muista, taikka jaksa enää jäljittää mistä nyt tilasin mitäkin, kun näitä tulee kuitenkin tilailtua aika tiuhaan tahtiin. Linssit on Fairy Cara Green, tilattu Uniqsolta. Oikeen mukavat ja pehmeet, mutta väri ei juurikaan näy mun silmissä. Niinkuin ei oikeen muissakaan linsseissä... Tuntuu välillä jopa vähän tyhmältä ostaa eri värisiä linssejä cosseihin, kun kaikki näyttää aina lähes yhtä mustilta.

Peruukkia ei (kerrankin) tarvinnu muokata yhtään, tuskimpa edes viitsin lyhentää sitä, vaikka onkin aavistuksen liian pitkä. Harmittelin pitkään sitä, että tässä on jakaus just päinvastasella puolella kun ois pitänyt olla, mutta pitkän selailutuokion jälkeen en vaan löytänyt parempaa. Toki Ardalta tai jostain vastaavasta olis löytynyt laadukkaampaa, mutta en millään tahtonu maksaa paria kymppiä enempää...

Sit alkokin "electrified gloven" (välttelen laimeita suomennoksia) tekeminen. Pohjana mulla oli tähän Prismasta ostettu vähän päälle femman maksava perus naisten ulkoiluhanska. Lähin tähän projektiin vähän sillä asenteella, että teen jos ehin. Ja taas minimibudjetilla, eli rakensin hanskan kaikesta mitä kotoa löysin.

Worblaa oli jäljellä lähinnä vaan pikkusuikaleita. Ekana osasena aloin tehdä kämmenselän puoleista vihreetä lasikupu osaa. Tahdoin noista ulokkeista mahdollisimman tasaset, ja softiksen päällystäminen pienillä worblan irtopaloilla olis ollu raivostuttavaa, joten hetken miettimisen (ja huulien rasvailun) jälkeen päädyin käyttämään huulirasvan korkkeja kiinnitettynä rautalangalla tollasen askartelurasian läpinäkyvään kanteen. Ylimääräsille e-tupakan latureillekkin tuli käyttöä, kun sain leikeltyä niistä itelleni johdonpätkiä.

 Kaikki pikkuhärpäkkeet worblattu ja pohjaspraytattu...

 ...ja maalattu sekä vernissattu.

Käytin sen verran kolikoita proppiini, että ostin kokeeks lasimaalia. Tää tavara ei ihan vakuuttanu mua, sillä se vaati tosi tosi tosi monta kerrosta ennen kun väri tuli kunnolla näkyviin ja tasottu. Ekassa kuvassa meneillään noin kolmas kerros ja vikassa arviolta seitsemäs.

Päätin vielä asettaa lasin alle vihreeks maalatut alustat, jotta toi lasin väri ei nyt ihan kokonaan huku mustaan hanskaan. Leikkasin kans ledeille pienet aukot. Tähän väliin täytyy vähän kehua noita joitain ebayn myyjiä. Tilasin hanskaan ledit jo ennen joulukuuta, eikä ne oo vieläkään saapuneet. Siispä jouduin marssia Clas Ohlsonille, ja nappasin sieltä mukaani viimesen vihreen ledipaketin ja hintaa oli viiden ledin paketilla saman verran, kun tilasin ebaysta sen 20 kappaletta.

Ekojen osien liimausta. Sormien liikkuvuus osottautu sen verran vaikeeks, että päätin jättää kämmenpuolen tyhjemmäksi kun sen pitäs olla. Haluun kuitenkin pystyy taittamaan mun sormia ja kantaa tavaroita :D

 Ja sit viimeinkin valmis hanska. Pintojen tasotukseen oisin voinu kiinnittää vähän enemmän huomiota, mutta tää näyttää ihan kivalta anyway. Harmittaa vähän ne mun ledit jotka ei ehtiny saapua, nää on aika vähän turhan himmeet mun makuun.


Nähään taas conissa! Eli huomenna, lol.