10. elokuuta 2017

Diego Brando WIP


Ja niinkun aina, Loxy täällä tekee projektipäivitystään Talan jälkeen, hei. Tällä kertaa olin tosin aikuisten oikeesti ajoissa valmiina, peräti samaa aikaa Talan kanssa (enkä paria päivää ennen conia, lol), mutta en viittiny änkee omaa päivitystäni heti edellisen perään. Kaikenkaikkiaan mulla meni Diegon asuprojektiin se kaksi viikkoa, luultavasti olis mennyt vähemmänkin, jos materiaalit ei olis loppunu kesken tai en olis tapani mukaan joutunut tehdä joitakin osia kahteen kertaan. Tai jos meillä olis edes omat ompelukoneet ja enemmän tilaa.


Alotettiin JJBA cossien parissa puuhastelu heti samana iltana, kun oltiin haettu eka satsi kankaita. Mulla on tavoitteena yleensä jokaisessa cossissa päästä kokeilemaan aina jotain itelleni tuntematonta materiaalia, ja tällä kertaa ne oli EVA foam ja lycra. Oon kyllä lycraa käyttäny aiemmin johonkin pieniin osiin (huivit, käsineet tms.), mutta en koskaan paitaan. Tarkoituksena oli siis saada aikaan aika ihonmyötänen yläosa, niin venyvä kangas oli must. Suureksi harmikseni kangastukulla ei ollu sitä väriä, mitä hain, joten mulle jäi jo vähän kökkö fiilis, kun jouduttiin poistua tukusta aavistuksen liian sinisen sävyn kanssa.
Sopu sijaa antaa ja silleen... Talan projekti vasemmalla, mun oikealla.
 Ja koska paidassa olevien ruutujenkin piti tottakai joustaa, niin päädyin ompelemaan ne raidat valkosesta kuminauhasta. Oikeesti oisin halunnu tehdä nää kultasella, mutta en löytäny mistään venyvää kultasta nauhaa. Yritin kaikkeni, ettei lycra ryppyyntyis raitojen kiinnityksen aikana: teippasin paidan lattiaan, teippasin sen pöytään ja kolmannella kerralla erilliselle kapalevylle. Kokeilin liimaa, ompelua ja molempia yhdessä. Loppputulos oli aina huonon näkönen. Yritin selvittää löytyykö mistään joustavia maaleja, mutta en ainakaan toistaseks löytäny mitään.

 Takasin tukkuun ja kankaan vaihto. Joustavista kankaista ei löytyny mitään edes lähelle sitä väriä mitä hain, joten päätin oikeastaan vaan valita seuraavan paitakankaan suoraan värin perusteella. Collegesta löyty kaks tosi kivaa sävyä ja hikoilin ja stressasin varmaan tunnin paikoillani, että kumpaa otan.
Päädyin oikeanpuoleiseen. Tykkään tosta toisestakin... olikohan tää nyt virhe :( Ja taas valvotaan öitä.
 Vasemmalla epäonnistunut lycra, oikealla college ja uusi yritys alkamassa.

Tahdoin välttyä mahdollisimman monilta rypyiltä, joten silitin collegekankaan jokaisen raidan välissä. Sitten liimasin raidan parista kohtaa, laitoin painon alle ja lopulta ompelin. Ja tämä sama toistu usean tunnin verran, raita kerrallaan.

 Ensimmäinen puolisko valmis ja sai mun hyväksynnän. Suurin stressi poistu ja pääsin tekemään loput palaset samalla tavalla. Kaikenkaikkiaan pelkkään yläosaan meni jo nelisen päivää (mukaanlukien se epäonnistunut lycra).

Mulla oli suunnitelmissa alunperin tehdä olkatoppaukset paitaan, koska oon aika pieni rakenteeltani ja halusin tähän hahmoon edes vähän hartiaa. Traconissa on kuitenkin vielä aika kuuma ja college hiostaa jo itsessään, minkä takia olkatoppaukset oli no-no, sillä en voi tehdä paitaan edes vuorikangasta. Siispä itsestäänkiinnittyvät rintaliivit ovat ratkaisu :D Ja toimii!

Incoming pantsut
Sitten kenkiin! Alottelin worblaamaan kannuksia jo ennen kuin mulla oli itse saappaita. Puuhasin näiden kanssa aina välillä kun paidan raidat oli painon alla. Sain näihin osiin kivasti kulumaan ylijäämäpalasia, joita on kokonainen pussillinen kertynyt parin vuoden mittaan. Mun kaikki keskittyminen oli aika pitkälti yläosassa, joten tuntu välillä etten tehny ihan tarkinta työtä kannuksien kanssa, mutta no jaa, veikkaan niiden menevän rikki kuitenki jossain vaiheessa :D
Sulatin prosessissa myös yhden olkkarin maton.  
Ravasin pitkin kauppoja ja kirpputoreja ruskeiden saappaiden toivossa, mutta mistään ei löytyny sopivia. Tai jos löytykin, niin aina kokoa liian pienet. Lopulta en malttanu enään juosta ympäriinsä ja päätin vaan uudelleenkäyttää yhdet mun Azulan saappaista. Meiltä sattu löytymään myös mun harvinaiseksi onnekseni ruskeeta nahkasprayta. Niinkin paljon kun tykkään asioiden värjäämisestä, sprayt tuppaa jäämään vähän nihkeeks pinnaltaan ja ainakin mun aiemmissa värjäämissäni kengissä maalin pinta on alkanu halkeilla ikävästi nilkkojen kohdalta. Näille tulee mitä luultavimmin käymään samoin.

 Ja valmiit kengät. Onnistuin jo ensimmäisen cossitestin jälkeen rikkomaan toisen kengän kannuksen ensimmäisen viiden minuutin aikana - hehe-hehe-hupsista - näistä ei varmaan oo mitään jäljellä Traconin jälkeen.

Tilasin Diegoon kaksi peruukkia. Toisen uniqsolta jo ennen Animeconia, mutta se ei ole vieläkään saapunut. Toisen tilasin ebaysta, ja se tuli viikossa. En varmaan koskaan oo saanut ebaysta mitään niin nopeesti. Tukka on kaikinpuolin ihan okei, oisin toivonu asteen luonnollisempaa blondia, mutta menkööt.

Sit mun henkilökohtaseen suosikkiosuuteen: EVA foamin kokeiluun. Tilasin 0,5 cm paksusta foamia ja päällystämiseen yhden putelin plastidippiä täältä. Toimitus oli noin parissa viikossa. Plastidippiä saa myös suomesta, mutta se on täällä ylläripylläri kalliimpaa.
Niin hyvää prototyyppiä
 Käytin styroksipäätä (jonka sulatin vahingossa samalla) foamin muotoiluun ja kuumaliimasin palasia yhteen.
Taas työtilan jako: Talalla nyt 90 % pöydästä, mulla loput. Yhyy.
  Potta valmis. Saumojen peittämiseen käytin Amsterdamin akryylimassaa. Tätäkin mulla sattu olemaan jo valmiiksi parin vuoden takasesta lopputyöstä. Jouduin itseasiassa tekemään kupuja kaksi kappaletta, koska tein ensimmäisen oman pääni mitoilla ja unohdin kokonaan että hei, mullahan on myös peruukki.
  
Sit alko dippaaminen. Työtilojen puutteen vuoksi tein tätä ulkona ja puolet ajasta tuulenpuuskat levitti sprayta ihan mihin sattu ja teki pintaan valumia. Myös yks öttiäinen päätti tehdä kamikazet kypärän pintaan ja juuttua siihen. Laitoin muutaman ohuen kerroksen alle, annoin kuivua muutaman tunnin aina välissä ja lopuksi vielä pari paksua kerrosta päälle.

Tulin pikkuhiljaa siihen tulokseen, etten saa saumoja ihan kokonaan piiloon. Laskin liikaa plastidipin peittävyyden varaan, vaikka tosiasiassa olis pitänyt olla tarkempi alunperin palasten yhteenliimaamisen ja akryylimassan kanssa. Opimpahan tästäkin nyt.

Oikeen sävyn löytäminen oli yllättävän hankalaa ja jokainen maalikerros toi pintaan epätasaisuutta. Otin tavotteeksi ostaa tulevia maalausprojekteja varten ruiskun, niin ei tarvi enään kärsiä pensseleistä irtoavista haituvista ja muista ärsyttävistä jäljistä. Sit tarttis vielä jonku maalauskopin. Ja työhuoneen. Ja isomman asunnon. Ja paljon rahaa. Ja-....

Olen uguu
Ja valmis! Hanskat on mun Asami Sato -cossista, yritän katella Diegoon sivusilmällä asteen vaaleampia käsineitä, mut jos nyt ei löydy niin olkoot. Kokonaisuudessaan kiva ja nopee projekti (lukuunottamatta ekaa epäonnistunutta paitaa ja yhtä kypärää köhköh). Olin aluks kanssa kaavaillut tekeväni asuun selkäpuolelle kuuluvan selkäsuojan nahasta, mutta päätin jättää sen mukavuussyistä pois. Tuun mitä luultavimmin niin hikoilemaan tässä muutenkin, varsinkin jos Traconissa on yhtään lämmin. :D Oispa kylmä, lol.


Tää projekti oli kaikenkaikkiaan vähän turhan nopee ja pelkään, että nyt kun Traconiin on vielä kuukausi aikaa, ehdin tuijotella tätä cossia jo kyllästymiseen asti. Meille jäi molemmille ihan hirvee flow päälle, joten pakko varmaan ottaa kohtapuolin uudet askartelut työn alle, ei selvitä täysjärkisinä jos ei voida tehdä jotain. Mulla olis tietty aina se ylppäreihin lukeminen aika ajankohtanen, mut jjjjust nyt kaikki muu > opiskelu.




4. elokuuta 2017

HAHAHA! Kono Dio Da!

Tallura täällä moi!

Taas sitä sit mennään uuden asun parissa ja alotetaanpa tää tarina vaikka siitä, että samana päivänä ku oltiin hankittu matskut sponssaajien kera, jouduttiin palata viel tukkuun kahestaan hakemaan jotain pientä, mikä oli sit kiireessä unohtunu. Noh mutta! Meijän tuurillahan myyjä oli (tietysti) unohtanu velottaa mun ostoksiin kuuluvasta ruskeesta nahasta ja tottakai se alko velottamaan meitä heti, ku astuttiin ovesta sisään. Se ei kyl oikeesti olis saanu tehä noin enää jälkikäteen, koska se oli sen moka. Plus me ollaan siel semmosii vakioasiakkaita, et olis ny voinu muutaman euron armoo antaa. -__- Eikä meil ees käytännössä tietystikään ollu rahaa...Mut no, maksettiin se nahkapala sit viel siinä viimesil hiluillamme ja lähettiin sielt vähän silmäkulmat kosteina...Okei, Loxy sen nahan makso, mut mä sen käytin. Että sellasta. Alku oli siis lupaava.

Mutta nyt anyway! Olin suunnitellu tän asun toteutuksen vaihe vaiheelta tosi tarkkaan ja "tiesin" miten teen minkäki kohan ja silleen. Vajaat pari viikkoo tähän kokonaisuudessaan meni ja tähän prosessiin kuulu jos jokseenkin erilaista kohellusta ja epäonnistumista. rehellisesti oikeestaan mikään ei menny ihan ku piti, mut sain tän tehtyä kovalla työllä ja nyt oon tyytyväinen. Kuten aikasemmin jo mainittiinkin, mun cossi on Traconiin Dio Brando (versio on ekasta osasta eli Phantom Bloodista) ja tällä tuun menemään koko viikonlopun. Alotetaanpa valituskerho!


Mun työt alko heti ekana kankaitten hankittua samana päivänä ja päätin alottaa Dion pussipöksyistä, koska halusin niistä täydelliset ja päätin pistää niihin ajatusta ja aikaa.

Mutta ikäväkseni jouduin huomata, että olin kuitenki ottanu liian vähän punasta asustekangasta, koska tottakai tarttin sitä myös takkiin/paitaan. Huoh. Mulla oli tosi epätoivonen olo noitten housujen kanssa, koska halusin viilata pilkkua jokasen sauman ja asettelun kanssa. Pussien piti olla täydelliset joka suunnasta ja suuret  ja ja...No, mun epätoivo oli korkeella ku mun housut näytti jossakin vaiheessa vaan kasalta kahta eri väristä kangasta:

Pidin paussia monesti ja menin täyttämään ulos keuhkojani tervalla ja sit tulin takas sisälle jatkamaan. Tätä mun itse housu projektiahan kesti siis viis päivää ihan kaunistelematta. Halusin antaa näille kaikkeni ja niin mä myös tein. Halusin tietyt saumat piiloon ja noi housut tuntu palapeliltä, kun piti yhdistää kahta eri väristä kangasta ja kokoajan miettiä seuraavaa askelta, että milt puolelta ompelen mitäki. Välillä tein pusseista liian pienet, välil liian suuret. Piti myös miettiä housuja kahelta eri puolelta samaan aikaan ja aaaah! En ees osaa selittää, kuinka paljon mua oikeestaan vaan kismitti. Ja tätä projektii hidasti tietty se kankaan loppuminen, jota piti hankkii täs välis jo lisääkin. Pussitus-saumoja oli kuitenkin neljä ja kaikkia niitä piti seurata ja mittailla samanaikaisesti. Kaikkien pussien piti myös pussittaa saman verran, jotta housuihin saataisiin semmonen kaunis tasapainosuus joka puolelta. Oli se vaan hankalaa...

Päätin tehä hosujen yläreunaan tommosen "lisäpala suikaleen", jotta sain housuille lisää korkeutta ja saisin paita/takki asian siihen päälle, koska en olis mistään hinnasta halunnu laittaa paitaa housuihin. Mulla on melkeen jokaisessa cossissa ollu paita housuissa ja kauheet viritelmät, että saan sen pysymään siel pöksyissä. Välil ollu kii hakaneuloil ja välil oon tehny haaroihin semmosen irrotettavan läpyskän, ettei paita nouse edest tai takaa. Eli nyt se ajatus jäi unholaan. Eikä Diolla muutenkaan oo paitaa housuissa. ONNEKS.

Koska toi asustekangas on reunojen umpeen polttamisen jälkeen (teen tän siis joka kerta, ettei kangas ala purkaantua) ihan kauheen tuntusta iholla, tein antistaattisesta vuorikankaasta toiset housut tohon alle, ni ei tarvii kärsii ja olla iho verellä. Sain tol tavalla myös housujen pussituksiin lisää maskuliinisuutta. Tää projekti hoitu jo ku vanhalta tekijältä, ku tää oli jo kerran itketty läpi. :D

Dion pöksyjen kyljissä on jotku tommoset kuviot, jotka leikkelin nahasta ja päällystin violetilla asustekankaalla. Tää oli tämmöstä pientä kivaa, jossa vierähti kans monen mont tuntii. Tähän asuun ylipäätään liitty liimaamista yllättävän paljon. Liima loppu monesti kesken ja en ees haluu aatella, et paljon meillä meni rahaa jo pelkkiin noihin laatuliimoihin, mitä käytetään aina meijän cosseissa. Oikeestaan melkeen jokaseen kohtaan jollaki tavalla liitty kyseistä liimailua, eli aikaahan siin kuivumisessaki meni. Mut aina kun toinen asia oli kuivumassa, pystyin tekemään toista.

Liimasin (ylläri) kuviot kiinni mun ikisuosikki tekstiili/nahkaliimalla (Guterman) ja siinä on ja pysyy! (Täs kuvas ne ei siis oo viel liimattu, siks ne näyttää noin irtonaisilta). Olisin ylipäätään halunnu tehdä kaikista violeteista osista mitä asuun kuulu, täysin saman sävysii, mut materiaali erojen vuoks se oli aika hankalaa. Olkoon siis hieman vivahteekkaampi nyt sitten siltä osin.

Diolla on housuissa joku tommonen koriste asia, johon tein napit worblasta.

 Tän koriste läppä asian liitin housuihin kiinni velcrolla noista reunoista ja napit liimasin kiinni läppään. Pohjustin nappien takapuolet nahalla, jotta ne liimaantuis pysyvästi kiinni kankaaseen.

Ainiin! Kuvassa näkyy vähän myös vetoketjua, jota mä en olis alunperin halunnut tehdä noihin husuihin lainkaan. Koitin tehä vetoketjun tilalle jotain muita viritelmiä velcrosta alkaen, mutta mikään ei ollu hyvä ja tohon vetoketju säätämiseen mulla meni melkeen kokonainen päivä, kun en vaan osannu tehä ratkasua joka olis näyttäny mun silmään tarpeeks hyvältä. Purkasin purkamistani tota etuosaa, kunnes valkonen kangas alko muuttumaan hälyttävästi jo vähän hauraaks jatkuvasta purkamisesta, joten päädyin sit kuitenki tohon vetoketju ratkasuun takasin. Piilovetoketju tossa edessä näytti vaan..sanonko miltä, eli tein ihan perus vetoketjun. :''D

Haluun viel painottaa, että materiaalithan loppu siis ihan kokoajan kesken, oikeestaan heti projektien vasta alkaessa. Välil loppu se tietyn värinen lanka, välil loppu liima, ompelukone temppuili, ompelukoneen neulat katkeili ja mitä lie. Täs on jotain paidan alotteluja. (Joo paita ei oo sit tommonen pinkki, vaik olsihan se ollu aika gay!)

Näit hihoja oli oikeesti joku miljoona, kun halusin tehdä kaikkiin hihoihin vuoren. Tää hiha projekti ei tuntunu loppuvan ikinä ja hermohan mulla tossa meni. Meinasin vaan repästä ikkunan auki ja ripotella kaikki kankaat raivokkaasti ulos, WRYYY- karjaisulla säestäen. Onneks tosin en tehny sitä, vaan jatkoin uskollisesti tekemistä. Hihaa siis hihan perään.

Tässä kohtaa paita alko näyttää jo ihan inhimilliseltä ja loppu tän rievun parissa sujukin jo ihan hyvin. Mitä nyt vähän olkapäiden asettelussa tuli jotain pientä sauhua korvista, mut selvisin siitä. Kunollisia projekteja ei oo tullu tehtyy ku viimeks se Arabian asu Rinille ja siinäkään ei ollu oikein mitään tekemistä, niin jopa tällaset simppelit tavalliset asiat tuntu välil hankalilta. Suunnitelmien mukaisesti piti ommella olkatoppaukset täs vaiheessa ennen vuoren kiinnitystä, mut skippasin ne, ku Loxy oli keksiny ihan muun ratkasun noille olkapäille. Me läsäytetään olkapäihin kiinni itsestään kiinnittyvät silikoni "rintaliivit", niin ei tarvii säätää minkää ompelun kanssa ja pysyy taatusti koko päivän paikallaan. :'D Lol.

 Jotain random rintapanssarin kaavaa tässä väsertelen.

Täs joku yöllinen kuva cosplay operaatiosta. Oli joo vähän ahasta meijän pienessä keittiössä ja kokoajan jompikumpi huohotti toisen niskaan. Oltas vaa samantien voitu tehä cossei sylikkäin.

Sitten siitä mun rintapanssarista...
Tein ihan jäätävällä vaivalla kaks erinlaista rintapanssaria, joista eka oli niin ruma, etten ees ottanu siitä kuvaa.  Käytin jumppapatjaa, worblasin päälle ja sit viel päällystin tumman ruskeella nahalla.

Täs oli kova homma, mut tuli täst tokasta ihan nättikin. Olin siis pläänäilly että kiinnittää tän "irtonaisena" yläosaan tai jotai sinnepäin, mutta käytännössä huomasin ettei mun vedenpitävä plääni toiminutkaan ollenkaan, koska mun henkselit ei istunu mun rintakehään silleen tasasen kauniisti ja myötäilevästi, vaan ne törrötti tosi kulmikkaasti mun päällä. Joudun siis luopumaan tästä erillisestä panssari ajatuksesta ja alempana se, mihin päädyin tän asian kanssa. (Toivon, että voin joskus hyödyntää tän rintapanssarin johonki cossiin...)

Tässä suunnittelen mun panssarin alle tulevaa "liiviä" mihin mun oli tarkotus kiinnittää toi yllä mainittu osa. MUDAMUDAMUDAMUDAMUDAAA!

Mutta tässä nyt sit se, mihin päädyin loppujen lopuks. Eli päätinki tehä saumoilla noi "rintalihasten" muodot ja olin yllättynyt siitä, miten hyvält se näytti. Pidin nimittäin tätä tekemis tapaa aluks iha naurettavana... Ironista. Ja kuten huomaatte, oon lisäillyt taas vaihteeksi vähän omaa koristeellisuutta, koska mun mielestä toi liivi pelkkänä tylsänä nahkasena, tumman ruskeena läjänä näytti iha liian ei miltään. 

Ja juu, sama koskee näitä "käsisuojia". Niihin lisäilin myös ekstraa ja vetoketju oli mun ratkasu näissä. Enää en ees yritä väkisin pujottaa tällasii putkiloita käsiin. Tappeluks se vaan menee ja sikspä mietinki, miksei olla aiemmin tehty tällasii systeemejä vetoketjullisina(?)

Diolla on sen bootseissa tommoset samanlaiset koristeet ku sen housuissa, mut vaan ylösalasin. Halusin noista kenkiin tulevista koristeita "ulkonevat" ja aika massiivisen näköset, joten päädyin tekemään ne worblasta ja liittämään ne sit kenkiin lopuks velcrolla.

  
Kengät multa löytykin valmiina, josta olin tosi ilonen. Mun piti käyttää näitä ATLA:n Maissa joskus pituutta tuomaan, mut ne jäi täysin käyttämättömiks ja oon nyt tosi tyytyväinen etten myyny näitä. Nää on tämmöset huora bootsit, jotka istuu tähän hahmoon täydellisesti. Käänsin niitä vaan vähä lyhyemmiks. Ps. Ne ei oo oikeesti noi rumat. :''D

Sitten päästän tähän remmihelvettiin. Näitten ompelun aikana neulat vaan katkeili nahkakerroksien vuoks ja hyvä ettei silmä puhjennu. Olin siis aurinkolasit visusti päässä, ku yks neulankärki meni jo vähän liian läheltä katketessaan. Näin hidastettuna miten se pienen pieni neulankärjen palanen vaa sujahti mun silmän vierestä ja tein Matrix väistöliikkeen. Neulat loppu kesken ja jouduin käydä hakemassa niitäKIN lisää. Hassuu, vaik se neula mil alunperin ompelin, piti olla nahalle tarkotettuu ja kestää paksuiki kohtii. Mun tuuril, ei tietenkä kestäny. Tähän voinki jatkeeks valittaa, et aina kun menin jotain (mitä vaan) hakemaan lisää täällä Järvenpäässä ainoosta kangaskaupasta, sitä mitä hain EI OLLU. Jouduttiin siis kankaitten kesken loputtua käymään taas siel Hyvinkäällä tukussa ja ai että meit turhautti pistää junailuunki rahaa !! *WRYYY*

Remmeihin tulevii nappeloisia. Worbla taas matskuna!

Dion kultaset napit, tosin ei kultalautasella.

 Liimasin napit kiinni remmeihin kontaktiliimalla.

Liivin takaosaa. Olin aluks aatellu, et laittasin noi remmit kiinni liiviin velcrolla, jotta saan niist irrotettavat, mut päädyin kuitenki ompelemaan ne kiinni, koska liivistä tuli huomattavasti ryhdikkäämpi ja tukevampi.

No siis tää neliöhän on mun tuubihuivi. Älkää kyseenalaistako, se istuu ihan hyvin.

Sit mun ainainen lemppari, eli PERUUKKI!
Ootin tukkaa saapuvaks ku kuuta nousevaa, mut pelkäsin samalla, ettei se kerkeis tulla. eBay on kuitenki välillä vähän outo noitten toimituksien suhteen ja SUOMEN POSTI on kussu nyt tosi monesti saapumisilmotuksiensa kanssa, joten pelko oli suuri. Täs välissä en olis kerenny tilata muutenaan toista, koska normaalisti toimituksissa menee useempi viikko. :s Ilokseni tosin sain tukan jo viikon sisällä ja avasin pakettii kädet täristen. Halusin väristä luonnollisen vaaleen ja mahdollisuuden leikata peruukista semmonen 80's rokkitakatukka vivahteisen. Luojan kiitos paketista pulpahti ulos kauniin värinen, pitkä ja paksu peruukki. Mun sormet syyhys päästä leikkaamaan ja operoimaan tätä reuhkaa, enkä voinu enää keskittyy mihinkään muuhun, joten tuumasta toimeen! Muotoilu on edestä antennien kohalta viel kesken, mut laitan ne kyl ojennukseen ennen conia. Ainoo miinus tässä kuidussa oli, ettei tää ollutkaan heat resistant, eli sain unohtaa kreppiraudalla käsittelyn tän tukan osalta..Harmi. Olin mielessäni tehny tarkan suunnitelman tätä peruukkii varten ja olisin niiiiiin halunnu tehä kreppaamalla tohon muutamiin kohtiin semmosta ihanan sähäkkää ja äkästä kiharaa. No, sain mä täst sit kumminki semmosen ku halusin, lukuunottamatta sitä kreppaamista!

Punasii piilareita mulla on kokoelmissa omasta takaa jo aika monet parit, joten tulihan sieltä valittuu yhet mun suosikit ja säästettyy se muutama kymppi. Käytän Diossa EyeCandysiltä aikoinaan tilattuja Geo Animation Red Manson -linssejä.


Käytän (eBaystä hankkittuja) kulmahampaita täs cossissa tietysti ja hyi hitto tota kiinnitysmassaa oli inhottava yrittää rapsuttaa omista hampaista irti ja maistuki viel ihan järkyttävältä!

Oon tästä asusta kaikkine vaikeuksine huolimatta aika tyytyväinen. Muutamia kohtia olis voinu ehkä parannella, mut ne on asioita, jotka ei varmaankaan (toivottavasti) muiden silmään osu, joten ne ei oo mainitsemisen arvoisia. Mulla on sitäpaitsi vielä rutkasti aikaa työstää noita mua häiritseviä juttuja, koska Traconiin kun nyt vielä on se kuukaus. Kannatti olla hyvissä ajoin kerranki.
Koko asun lopputulos oli siis tämä:

Nyt vaan Traconiin jahtaamaan "Joonatanien" vartaloita. X'D Hei nyt oikeesti.
Tää oli mun osalta tässä.

Toivotan kaikille mukavaa ja stressin täyteläistä Traconin odottelua. See ya there!