Hypecon 2018 ja juoksushootti

Sadannes blogipäivitys meni nyt rikki. Vaikkakin blogit tuntuis olevan aika kuoleva luonnonvara, tykätään eniten kirjotella tänne ja täältä löytyykin loppujenlopuksi enemmän kuvia ja WIP matskua kun muualta meidän someista.

Mutta asiaan! Meidän ei ollut alunperin tarkoitus mennä Hypeconiin, mutta Saya pyyteli meitä sen mukaan ja koska kaveria ei jätetä, niin raavittiin kasaan pieni kolmen hengen epävirallinen Gintama -ryhmä. Kiskottiin meidän kaapin pohjalta Talan ikivanha Gintoki ja Loxyn Sarutobi ja Saya heitti päälle Kyubein.

Hurautettiin Hyvinkäälle ja meitä alko jotenkin heti kuumottamaan se, ettei enään pidetty meidän vanhoista cosseista ja jotenkin vähän häpeiltiin kantaa niitä päällä. Pyörähdettiin myyntipöytäsalissa ja mentiin siitä sitten pitämään ehkä elämämme nopein kuvaussessio, joka kesti kaikenkaikkiaan sen 10 minuuttia. Aurinko oli ihan älyttömän kirkas ja siristeltiin kaikki hikisinä ja toivottiin vaan, että päästään kohta jo pois.

Rakas harrastuksemme pähkinänkuoressa

Parin nopean kuvan jälkeen ajettiin Järvenpäähän vaihtamaan T-paidat ja shortsit ylle ja mentiin takasin coniin. Tällä kertaa reilusti itsevarmempina. Yritettiin päästä katsomaan cosplaydeittiä, koska Loxy ei ole vieläkään herran vuoteen 2018 mennessä nähnyt yhtäkään deittiä, mutta kas kummaa, ei mahduttu saliin. Tai oltaisi mahduttu, mutta siellä oli enää jäljellä yksittäisiä penkkejä pari kappaletta ja ei tahdottu hajaantua, joten annettiin vaan suosiolla olla.

Bongattiin jossain vaiheessa päivää pari kaveria, Isa sekä Ida, ja vietettiinkin loppupäivä istuskellen piha-alueella viltillä niin hyviä hesburgerin eväitä napostellen.

Lokkivauva eksyi coniin

Päivä oli yllättävän mukava ja meni lähinnä vaan yleisestä hengailusta. Saatiin myös arttia meidän seinälle ja täydennystä kameralaukun avaimenperä kokoelmaan, mikä oli tosi kiva yllätys. Videon teko jätettiin ihan suosiolla conista pois tällä kertaa, oli mukava keskittyä vaan siihen olemiseen näin vaihteeksi.

Seuraavana on Animecon, mikä järjestetään tällä kertaa luojan kiitos Messukeskuksessa 14.-15.7.2018. Ei ehditä kiireiltämme tehdä sinne mitään uutta, joten uusiokäytetään meidän Morioh pojat Josuke sekä Okuyasu ja toiselle päivälle heitetään päälle mitä luultavimmin Zoro ja Perona. Palaillaan astialle siis Animeconin merkeissä!

Desucon 2018 ystävien voimalla

Nyt ollaan ahkeria ja tehdään päivitystä heti edellisen perään. Eli siis kauan odotettu kesädesu 8.-10.6. jo hyvinkin tutuksi tulleessa Sibeliustalossa, Lahdessa. Odoteltiin tätä conia kuin kuuta nousevaa, sillä kesän Desucon on ehdottomasti molempien suosikki. Conin odottelua kuitenkin hieman latisti se, että Loxy oli toipumassa suolitulehduksesta ja oli koko conin ajan vielä antibiooteilla. Jännitettiin koko edeltävä viikko mitä tulee tapahtumaan ja pääseekö meistä vaan toinen coniin, mutta onneksi kaikki kääntyi loppujenlopuksi parhain päin.

Pakattiin (tai siis Tala pakkasi, koska ollaan huomattu ettei toinen meistä osaa ottaa kaikkia tavaroita mukaan köhköh) torstai-iltana ja heräiltiin perjantaina hyvissä ajoin odottelemaan Talan äitiä, jonka oli tarkotus napata meidät sekä Oona mukaan viemaan Pojua tapamme mukaan hoitoon Loxyn äidille ja sieltä sitten lainaamaan autoa viikonlopuksi. Pähkäiltiin vielä aamulla onkohan Loxy kykeneväinen lähtemään ollenkaan coniin, mutta päätettiin ottaa se riski, sillä tiedettiin että pahimman sattuessa meillä olisi majoittajamme Sara lahden päässä turvana.

Pienen aamuisen taistelun jälkeen päästiin viimeinkin matkaan, vietiin Poju kohteeseen ja seikkailu kohti helsinkiä ensin vahingossa lahtea alkoi. Keskusteltiin, miten paljon hyvää tää harrastus on saanut aikaiseksi ja kuinka paljon hyviä ystävyyssuhteita ollaan ehditty solmia ihan vaan parin vuoden aikana. Ollaan saatu uusia tuttavuuksia kuin myös conien kautta, mutta eritoten meidän YouTube -kanavan kautta. Vaikkakin monia näistä ystävistä näkee lähinnä vain coneissa, tuntuu kuin oltais tunnettu vuosia.

Tehtiin pieni lenkki Saran siskon kautta, sillä tarvittiin siltä avaimet Saran asuntoon. Paikan päällä odotti siniset matot, meinaan remonttimatot. Informoitiin Saraa asiasta, että hei, teiltä on viety kaikki patterit ja mitäs nyt tehdään ja pienen molemminpuolisen järkytyksen jälkeen saatiin ohjeiksi vaan olla niin kuin mitään ei olisikaan ja että Sara tulisi pistämään poikaystävänsä Juuson kanssa paikat siistiksi illemmalla. Lätkittiin parit hintalaput kirpputorituotteisiin yhdessä Oonan kanssa, Tala veti Okuyasun päälle ja lähdettiin conipaikalle.

...mutta kaikki muuttui, kun Instinct hyökkäsi.

Oltiin tällä kertaa conipaikalla jo ennen ovien aukeamista ja päästiin jonon ohi roudaamaan kirppistavarat myyntiin. Meillä oli päälle 200 euron arvosta tavaraa Saran kamppeet mukaanlukien ja niiden rekisteröimisessä ja lajittelussa meni tovi. Tän jälkeen kerättiin squadia kasaan sen verran ketä löydettiin ja ravattiin pihan ja kahvilan välillä.

Oispa terve T.Loxy

Illalla kun raahaudttiin takasin Saralle meitä odoteltiinkin siellä jo lämpimän ruoan kanssa. Ostetaan kyllä joka kerta omat eväät coneihin, mutta Sara on ollu aina siitä aika spesiaali, että se on siitä huolimatta ruokkinut meidät aina ja pitänyt tosi hyvää huolta. Saran lämpimästä hoivasta on etenkin sillon tosi paljon lohtua, jos ollaan liikkeellä niin, että toinen meistä on kipeänä. Loxy kavensi vielä Josuken takkia hädissään illalla ennen nukkumaan menoa käsin ompelemalla (mikä kyllä näky jäljestä SOS) tajuttuaan viime hetkellä tehneensä takin helmoista liian leveät.

Lauantai

Aamu alkoi huomattavasti paremmin ja rauhallisimmissa merkeissä kuin perjantai. Aikamme heräiltyämme kiskottiin väkisin vähän aamupalaa ja laittauduttiin kaikessa rauhassa. Ollaan huomattu, että aikataulu kannattaa jättää kokonaan coniaamuina pois, se tuo vaan stressiä ja aamut tuntuu hätiköidyiltä. Hypättiin siinä 12 aikaan autoon ja lähdettiin voitokkaasti kohti conia. Päästiinhän tänä vuonna sentään autoon sisälle.

Huono puoli siinä aikatauluttomuudessa on se, että parkkipaikat on hyvin todennäköisesti jo täynnä kello 12 jälkeen. Kierreltiin vuoronperään hiekka -sekä satamaparkilla ja oltiin vähän väliä kyttäämässä vapautuvia paikkoja, mutta aina joku ehti sujahtaa ennen meitä. Puolen tunnin turhautumisen ja liikenneraivon jälkeen päätettiin vaan luovuttaa ja viedä auto kahden tunnin parkkiin sibeliustalon taakse ja käytiin kiekottamassa pitkin päivää.

Meillä oli ekaa kertaa ihan oikea cossiryhmä JoJon nelospartista. Oltiin alunperin kysyttyy vaan Aleksaa meille Rohaniksi, mutta tämä ryhmä asia levisi yllättäen ja meillä olikin loppupeleissä myös Jotaro (Ren), Mikitaka (Pyry), Kira (Sisu) sekä Yukako (Tiinu).

Lähdettiin napsimaan parit polaroidit läheisen kerrostalon pihalle, mutta sieltä tuli aika sukkelaan joku rouva kehottamaan meitä siirtymään pois. Vaihdettiin sitten takasin veden äärelle ja yritettiin porukalla säätää ryhmäkuvia, mutta tultiin aika nopesti siihen tulokseen, että tästä ei tule mitään. Ideat oli vähän hukassa ja isolla porukalla niiden toteutus on aina hankalaa ja aiheesta harhaudutaan kaiken aikaa. Joten ehkäpä tästä lähtien yritetään shoottailla vaan kahdestaan tai pienemmässä porukassa, niin saadaan jotain aikaseksikin. Oli silti hauskaa, vaikka ei nyt niitä ryhmäkuvia oikein saatukkaan. :D

Tultiin vielä shoottaaman myöhemmin pihalle kahdestaan Oonan kuvatessa meitä, että saatiin edes niitä kaksin kuvia.

Ei tiedetä mikä tän kuvan alkuperänen idea oli, se vaan synty.

Kävi myös niin kuppasesti, että meidän kamerasta loppu akku kesken kaiken. Käytiin kyselemässä infosta löytyiskö sieltä meidän kameraan sopivaa laturia, mutta ei löytynyt. Käytiin myös kuvauspisteellä kärkkymässä, mutta sielläkään ei ollut meidän malliin sopivaa. Onneksi somen voimalla löydettiin viiden minuutin sisään kanssaconittajalta laturi lainaan ja kuvien otto oli pelastettu.

Illalla siirryttiin Saralle vaihtamaan cossit mukaviin. Sara piti samana lauantaina läksiäiset sen kämpillä, joten paikalla oli muutakin porukkaa. Evästetiin ja korkattiin skumppapullo Saran kunniaksi, jonka jälkeen Tala ja Oona jatkoi matkaansa kohti bailuja Loxyn jäädessä lepäilemään. Alottelut hoitui Sisun kaverin kämpillä, jonka jälkeen siirryttiin conibileisiin ja siitä vielä toiseen baariin hyvällä porukalla. Takseja ei kauheesti yöllä kuulunut, joten Tala pääsi Saralle nappaamaan unta vasta aamuviiden tienoilla.

Sunnuntai

Heräiltiin hyvissä ajoin ja Tala kiskoi Okuyasun ylleen ahkerasti jo kolmatta päivää. Josuke sai jäädä tänäänkin pois ja sanottiin Saralle jäähyväiset. Päästiin conipaikalle melko hyvissä ajoin ja saatiin autokin parkkiin. Bongattiin kavereita pihalla ja palautettiin laturi meidän pelastajalle. Koska meidän ryhmästäkään enää kolme jaksoi vetää cossin päälle sunnuntaina, niin hengailtiin ihan vaan yleisesti välillä käyden räpsimässä kuvia muista. Kirppariltakin tuli se 147€, eli saatiin hyvät summat taas säästöön meidän syksyistä Tokion reissua varten.

Conin päätyttyä napattiin taas Oona kyytiin ja suunnistettiin majotukseen. Siellä meitä odotti sydäntäraastava kiitos kuluneista vuosista ja masisteltiin keräillessämme tavaroita kasaan. Kun Saran ovi sulkeutui viimeistä kertaa, haettiin vielä kaupasta sururuokaa ja lähdettiin kotiin.

Kesädesu oli tosi mukava kokemus ja ollaan onnellisia, että selvittiin ilman pahempia vastoinkäymisiä ja päästiin molemmat paikan päälle. Tulevaisuus on vielä vähän auki, että mitä me nyt tullaan tekemään ilman maailman parasta majotusta. Lähdetään kuitenkin innolla uusiin seikkailuihin, seuraavana Hyvinkään Hypecon (johon ei ollu tarkotus mennä, mutta päätettiin sitten kumminkin lähteä kaverin seuraksi) ja sen jälkeen Animecon.

Kirsikankukaton kirsikankukkajuhla + Josuke WIP

Koska Hanamista ei olla vielä ehditty lätisemään ja jätettiin koko Yukicon päivityskin pois, niin nyt on vähän skarpattava ja yritettävä puristaa edes jonkin verran tekstiä ulos. Lähdettiin aika extemporeen Roihuvuoressa joka vuosi järjestettävään Hanamiin lauantaina 19.5.

Oltiin edellisenä päivänä käyty ostamamassa meille viimeinkin oma järkkäri, Nikon D5300 ja reissun osittaisena tarkoituksena oli päästää Loxy valloilleen valokuvaamaan ensimmäistä kertaa omalla kameralla ja kokeilemaan vlogin tekoa paremmalla kuvalaadulla. Jälkimmäinen oli ainoa mikä onnistui, mutta tultiin siihen tulokseen, että tarvitaan vielä mikki, jotta meidän äänistä edes kuuluisi jotain. Siitä valokuvaamisesta vaan sen verran, että kaikki nätit kukat oli lähinnä enään maassa terälehtien muodossa, joten se siitä reissusta sitten. Ainakin nähtiin kavereita, mikä on aina jokaisen matkan pääpointti.

Syötiin jonkun eväitä

Meiltä lähti lauantaina aamulla mukaan naapurista Santtu sekä Oona ja suunnattiin roihuvuoreen. Kierreltiin siellä hetki nelistään ja eksyttiin aika nopeesti joidenkin seuraan ja syötiin siinä parit sairaan hyvät kotitekoiset onigirit, jääteetä ja kuivakakkua. Tän jälkeen meidän porukkaan lisääntyi myös Ren, Pyry sekä Aleksa ja vaan oikeestaan istuskeltiin ja maattiin nurmikolla satojen muiden tavoin puiden suojissa ja valitettiin kuumuutta. Aleksan poistuttua keskuudestamme jatkettiin päivää kuuden hengen voimin ja vaan kierreltiin vailla päämäärää (vähän niinkun aina) ja juotiin kuumuuteemme vielä yhdet kuumat kahvitkin.

Tapahtuman päätteeksi jatkettiin vielä porukalla syömään lähimpään mäkkäriin, mikä oli virhe. Pikaruoasta tulikin hidasruokaa ja 40 minuutin jonotuksen päätteeksi odotettiin meidän wrappeja vielä 30 minuuttia, kunnes oli ihan pakko mennä kyselemään ruokaa keittiöstä. Saatiin sitten ilmaset jäätelöt hyvitykseksi, mutta ei ne kauheesti auttanu enää siinä tuskastellessa. Muuten oli kaikin puolin aika lepposa päivä ja tehtiin taas ihan kivoja muistoja.

Ei kauheen hyvin.

Sitten siihen itse pääpäivitykseen, eli Josukeen!

Monien mutkien kautta päädyin tekemään Josuken kesädesuun ja lopputuloksesta tulikin ihan yllättävän hyvä, vaikka mua huolestutti erityisesti kyseisen hahmon hiustyyli. Mun peruukinmuokkaustaidot kun ei ole erityisen hyvät.

Alotin tekemällä pussihousut ja siirryin siitä aika nopeasti takin tekoon. Kankaana oli perus tummansininen asustekangas Hyvinkään kangastukusta. Housujen vuorikankaana toimi samanvärinen antistaattinen vuori ja takin vuorikankaaksi ostin valkosen asustekankaan. Kaavotus nyt taas oli mitä oli, käytän aika useasti meiltä valmiiksi löytyviä takkeja ja leikkaan vaan palat niiden mukaan. Sama on toiminu aina tähänkin päivään asti ja tulee varmaan toimimaan tulevaisuudessakin.

Selkäpala

Rintakehän lärpäkkeet on valkoista scubaa, koska siihen harvemmin muotoutuu ryppyjä, niin hankalat kulmat ja käännökset on helpompi saada näyttämään siisteiltä. Lärpäkkeiden toiselle puolelle ompelin vastaavanlaiset palat tummansinistä asustekangasta ja käänsin palat ympäri.

Tyhmä teki ensin kaksi identtistä palaa...

 Siinä epähuomiossa tein tosiaan kaksi samaan suuntaan kääntyvää lärpäkettä, joten teinpä vielä ahkerana tyttönä yhden uuden kappaleen, tällä kertaa oikein päin.

 Brutaalisti ja kädet täristen leikkasin siis rintakehään pyöreän aukon ja asetin vuoren paikoilleen. Onnistuin jotenkin maagisesti saamaan kaikki saumat piiloon näitä helvetinlärpäkkeitä tehdessä, etten oikeastaan edes tiedä miten päin kääntelin ja vääntelin Josuken takkia, mutta kaikki onnistu hei!

Tässä vaiheessa sairastuin jokavuotiseen suolitulehdukseeni. Juuri sopivasti päivä ennen omaa ylioppilasjuhlaani ja viikko ennen conia! Viimeistelemätön cossi oli odotellut hellää kosketustani ja uhkasi tulla kiire. Sain luojan kiitos Talasta paljon apua, kun tuskastelin viimeisinä iltoina cossini kimpussa kykenemättömänä istumaan ja Tala teki mitä käsken - kiinnitti nappeja, käänsi takin helmoja ja kavensi vielä mun housutkin.

Isot koristeet (ja rannekkeet, jotka puuttuu kuvasta) on EVA foamia ja pienet on worblaa. Tässä kuvassa taitaa pienet olla softista, mutta tein vielä myöhemmin uudet worblaversiot, kun pelkäsin softisten taittuvan, kun niiden on kuitenkin tarkoitus olla kiinni kauluksessa. Kaikki on päällystetty lopuksi Plasti Dipillä ja jälkeenpäin maalattu kultaisella akryylilla.

Sitten niistä hiuksista, se koko cossin pahin osuus, mikä mua epäilytti jo alusta lähtien. Pohjaperuukkina toimi WigIsFashionin lace front (laitan linkin kuvan alle) ja stailasin Josuken pompadourin rajulla kädellä kahteen eri otteeseen, eli peruukki on loppupeleissa aika kärsinyt ja täynnä liimaa.

Muokkaamaton, LF262

Molemmilla stailauskerroilla käytin pomparoudin muodon pohjana samaa materiaalia, mitä on useissa hiusdonitseissa. Ostin siis vaan mustan ison hiusdonitsin, leikkasin sen auki ja avasin rullan. Ekalla kerralla liimasin vielä donitsin pinnalle irtokuituja, koska peruukkini otsahiukset on melko vähäiset, mutta palasin vielä tekemään uuden version myöhemmin ilman niitä lisäkuituja, mistä tulikin loppujenlopuksi paljon parempi ja ei niin massiivinen.

 Loppujenlopuksi Josuken pompadour olikin helpompi tehdä, mitä ajattelin. Kiinnitin vaan parilla pistolla hiusdonitsikyhäelmäni Josuken päälaelle ja vedin otsatukan peitoksi. Kyhäelmä on myös helppo irrottaa peruukista, jos tahdon pestä sen kaikesta lakasta ja muotoilla joskus uudestaan. Niskatörrökkeet on irtokuitua, pieni tuppo ruiskutettu täyteen lakkaa ja käännetty suoristusraudalla niin, että kärähti. Liitetty parilla ompeleella.

Josuken aivot.

Ja valmisss! Olin vielä tänä päivänä sen verran huonossa kuosissa, että otin vaan sairaan nopeesti pari selfietä ja unohdin kokokuvat. Niitä näkee tosiaan sitten seuraavana tulevasta conipäivityksestä. Peruukista vielä sen verran, että avasin Josuken pompadourin vielä kertaalleen ja lisäsin sisälle vielä vajaan sentin verran kokoa ja lakkasin kyhäelmän vielä uudestaan kasaan kuvan ottamisen jälkeen.

Tähän täytyis tapani mukaan kirjottaa, että nähään Desussa, mutta se menikin jo. Ehkä seuraavan kerran olen sitten ajoissa näiden mun asupäivitysten kanssa...

Desuconin Dollaripoika: Okuya$u Nijimura

Huoooh! Oon vaan venyttäny ja venyttäny tän päivityksen tekemistä, vaikka YLLÄTTÄEN mun (Talan) asu on käytännössä ollut valmiina jo kauan.

Mulla oli projektina Desuconiin Okuyasu Nijimura (Jojo part 4, Diamond is unbreakable) jonka alotin siis jo aikoja sitten, mutta hidastelin asun tekoo tosi paljon. Tässä kun nyt ei ollut oikeestaan mitään haasteita, ni en halunnu tehä tätä asuu kahessa päivässä ja sitte inisten katella sitä kolmee kuukautta roikkumassa henkarissa. Olis vaan alkanu taas raivostuttaa ja olisin tehny tän asun tähän mennessä kolme kertaa olematta vieläkään tyytyväinen. Parempi siis näin! XD

Itse projektista en ottanu kuvia kun sieltä ja täältä, koska tää oli jotenkin niin "perus" asu.

Lähin liikkeelle takista ja materiaaliks valitsin asustekankaan tumman sinisenä. 

Okuyasun hihoissa on kuvioit tai siis pikemminkin tekstit, joihin leikkasin kalvopaperista muotit ja tuputtelin kangasmaalilla. Lopuksi kuivasin maalin föönillä kiinni kankaaseen.

Takin neliön muotoset napit päädyin tekemään nahasta.

Koviin osiin käytin worblaa ja foamia. 

 Tässä merkkailen teipillä oikeita kohtia kauluksen koristeita varten.

Halusin takin koristeista irrotettavat, joten Velcro oli tähän hyvä valinta.

Vyöt väsertelin myös nahasta, koska meiltä sattu löytymään solkia. Raidoissa worblaa ja rinkulat maalattu.

Kengät tilasin eBaystä ja tuunasin ne. Valitsin kenkien väriksi vihreän (animen mukaisesti) koska mitä enempi värejä tässä hahmossa, sen kivempi! Alotuskuvan ruskeet olis ollu tosi meh.

 V'ola!

 Tässä lopputulokset molemmista hihoista.

Lähempää yksityiskohtia vöistä:

Peruukki tähän hahmoon olis ollu turhan hermoja raastava sen kaksvärisyyden sekä Pompadour hiustyylin puolesta, joten kasvatin ja värjäsin oman tukan tätä hahmoo varten.

 Arpeen käytin nestemäistä lateksimaitoa ja öljypohjasia ihomaaleja (Grimax). 

Piilolinssit: Pinky Paradise, G&G Cosplay White Lens

Tässä asun kokonaisuus ja voin sanoa, että olen kyllä tyytyväinen ihan 5/5. Housuista mainitsen, että ne mulla olikin jo valmiina, koska mun piti alunperin cossata hahmoa joka nyt päätykin Loxylle. Joten muokkasin housuja vaan just tähän hahmoon sopiviksi. :D

 Hauskaa conin odotteluu ja onnee niille joilla on cossi vielä kesken. :D

Hope to see ya there !<3