Hanami + viikonlopun kuvastuksia

Hanamia vietettiin sunnuntaina 21.5  Roihuvuoressa ja mekin saatiin tänä vuonna raahattua ittemme paikan päälle. Pohdittiin mennäänkö ihan omana ittenämme vai vedetäänkö jotkut aika casuaalit cossit niskaan ja lopulta paikan päälle lähti Free!:n Rin ja Haru. Haaveissa oli ottaa jotain nättejä kuvia, mutta ei tietenkään ajateltu paikan olevan niin tupaten täynnä ihmisiä kun se oli... no, ne kuvat jäi haaveeks. Ehkä siellä pitäs käydä sillon, kun puisto on tyhjillään. Ei ihan tiedetä mitä me oikein oltiin ajateltu.

Löydettiin paikan päälle ilman suurempia eksymisiä (seurattiin oikeestaan asemalta peruukkipäisiä ihmisiä) ja törmättiin heti ekoihin tuttuihin: Saijaan ja sen porukkaan. Ne pystytti piknik tukikohdan yhden puun alle ja me lähdettiin kulkemaan puistopolkua ylöspäin ja jutskailtiin tuttujen kanssa matkalla. Törmättiin kans aika nopeesti Miikaan ja sen posseen. Käytiin heti alkajasiks katsastamassa se japanilainen puutarha, josta ollaan niin paljon kuultu hyvää. Siellä vois olla ihan nättejä kohtia joissa napsasta pari teemaan sopivaa cossikuvaa, jos nyt saadaan ikinä raahattua itteämme sinne asti :D

Reissu-Rin

Ihmisiä kävi ja ihmisiä lähti, siirryttiin jossain vaiheessa ettimään elinvoimaa, eli kahvia, ja jonotettiin kauan väärässä jonossa, kun kahvijono olis ollut siinä vieressä. Vähän mysteeriks jäi mihin me oikeastaan jonotettiin alunperin, mutta saatiin lopulta meidän kahvit ja rauhotuttiin istuskelemaan ja keräämään energiaa. 

Päivä kulu aika nopeesti ja sää oli (kerrankin) suosiollinen. Teki ehkä ihan hyvää vähän sosialisoida lajitovereiden kanssa pitkästä aikaa, kun enimmäkseen katellaan toistemme naamoja neljän seinän sisällä ja hikoillaan ompelukoneen ääressä. Jos nyt jotain miinusta, niin se ihmistungos ja bajamajat... Muuten ihan kiva reissu.

Sit vähän tästä viikonlopusta:

Lainattiin auto alle ja hurautettiin viikonlopuks Loxyn isän luo tarkotuksena kuvailla meidän ATLA cosseja ja joitain muitakin, joista ei olla tähän mennessä vielä saatu kuvia. Kamera saatiin lainaan tällä kertaa Monalta (kiitos <3) ja kaikki vaikutti tosi lupaavalta. Aluks. Pakattiin mukaan Mai ja Azula (Avatar the Last Airbender), Cloud (Final Fantasy VII Crisis Core) sekä Kai (Beyblade) ja lähettiin matkaan perjantaina illalla. Kuvauspaikat oli vielä vähän auki, tehtiin perille päästyämme pieni tutkimusmatka Vestran villiin luontoon ja kateltiin paikkoja vähän sillä silmällä. Löydettiin lopulta Maille ja Azulalle pari ihan rankalla rajauksella sievältä näyttävää paikkaa.

Lauantaina vedettiin päälle sit nää ATLA tytyt ja heti suureksi innostuksemme huomattiin Loxylta jääneen kotiin Azulan rannesuojat. Siinä sit karsiutukin heti jo yhteiskuvat pois ja lähdettiin kuvaamaan pelkkää Talan Maita.

Lauantain sää oli tosi harmaa ja paleltiin ihan mukavasti kuvatessa. Ei ihan vielä olla siinä pisteessä kesää, että photoshoottaaminen olis nautinnollista. Täysin kommelluksitta ei suoriuduttu tältäkään päivältä, kun lähdettiin yrittämään pysäytettyä liikettä. Haussa oli siis tosi cool ninjajuoksu, tarkemmin tunnettuna "Narutojuoksu", mikä ei ihan sujunu Mailta niinku olis pitäny.

Behind the scenes

Sit oli vuorossa Loxyn Cloud. Cossi, joka valmistu vuoden 2015 Yukiconiin ja mikä on siitä lähtien pitäny photoshootata. Nyt siihen oli viimeinki mahdollisuus, mutta Cloudin toinen polviarmori hajos kuljetuksessa, eikä meillä ollu mitään millä kiireessä korjata se. Teippikin loppu just kriittisesti kesken ja se pysy sillä paikoillaan sen kymmenisen minuuttia. Lopulta päätettiin luopua kokonaan kokokuvista ja siirryttiin vaan lähikuvalinjalle. Cloudia oli alunperin tarkotus kuvailla auringonlaskussa, mut lauantaina ei edes paistanu aurinko. Siispä pystytettiin kellariin pieni köyhälistön studio (yks lamppu + savukone) ja otettiin taiteellisia vapauksia. Epätoivo Cloudin kanssa oli jälleen aika suuri, yks pieni lamppu hädin tuskin valasee muuten pilkkopimeetä kellaria, joten enemmistö Cloud kuvista oli pimeitä ja rakeisia. Lopulta sijoitettiin lamppu Loxyn taakse ja savukone jalkoihin. Etuvalona toimi luonnonvalo kellarin oviaukolla. Koska ulkovaloa oli enään tosi vähän, uhkas viimesistäkin kuvista tulla tosi hämäriä, mutta saatiin sieltä pelastettua pari ihan kivaa vähän rankemmalla editoinnilla...

Kuvausfiilikset tiivistettynä

Lopulta oltiin ihan kylmissämme ja luovutettiin lauantain osalta. Niiskuteltiin loppuilta saunassa ja alettiin miettiä seuraavan päivän Kai kuvauksia...

Aamulla Tala heitti Kait päälle ja ajettiin Klaukkalaan. Tavoitteena oli kuvata aluks jossain pellolla ja siirtyä siitä mahdollisesti Kuplahallille taikka Jäähallille. Haettiin kahvit ärrältä ja mentiin lämmittelemään läheisen koulun pellolle. 

Ehdittiin ehkä olla siellä sen 15 minuuttia, kunnes huomattiin auton avainten kadonneen Loxyn taskusta. Tästä tuli siis historian lyhyin photoshoot. Iski pienonen paniikki ja alettiin käydä läpi niitä kohtia, jossa oltiin oleskeltu. Auto oli luonnollisesti lukossa ja aurinko paahto meidän niskaan. Talalla oli päällä koko cossi ja ahdistus alko olla suuri. Porukkaa ravas pellon laidalla tuijottelemassa ja mietittiin vaan miten typeriltä näytetään... Tai siis Tala näytti kykkiessään maalit poskella ettien aarteita pellolta. Puolisen tuntia ruohikkoa käytyämme läpi soitettiin Loxyn äitille, joka käytti meitä niillä, että Tala pysty vaihtamaan vaatteet mukavampiin. Sit palattiin pellolle haravoiden kera ja etsintä jatku. Alko tulla jo iltapäivä ja kipastiin nopeesti ostamassa metallinpaljastin. Halvemmaks sellanen vehje tulee, kun päälle 200 euron uudet avaimet. Oltiin jo aika positiivisia, että nyt löytyy, mut päivän päätteeks oli todettava, että eipä muuten löydy. 

Jossain tuolla ne on.

Et sellanen päätös tälle epätuottosalle reissulle tällä kertaa. Mitähän enskerralla?

Yukiconin (epä)onnistuneet cossit

Yukiconin cosseja koskevia juttuja tähän olis tarkotus laittaa, mutta täs tapauksessa nää cossit ei tuu kylläkään meillä Yukiconiin käyttöön ollenkaan. Mä aloin tekemää jo aikoja sitten ATLA:n Main asua ja tän piti mennä kerralla nappiin...Vaan eipä mennytkään.

On se vaan edelleen hiton kumma juttu, et vaikka tässä on jo kerenny vääntää jos jonkinmoisii asuja ja ollu tosi outoja designeja, tulee siitä huolimatta näinki helppojen asujen kohalla ihan liikaa virheitä tehtyä. Tän asun oli tarkotus olla parin kympin budjetilla tehty..No voinp aharmikseni sanoa, ettei ollu. Tän hahmon valinta oli muutenki multa ihan sellanen "hei lol voisin tehä läpäl nopeesti Main" ja sit joudunki melkee helvettiin koko homman kanssa. Eli siis...

Ostin tähän EKAAN erään kangasta PALJON ja rahaa meni PALJON eikä täst tullu loppujen lopuks edes yhtään mitään. Kusin tän jotenki ihan totaalisesti ja olin valinnu ihan väärän ja tylsän värisen vuorikankaanki. Toi vuorikangas oli tosi hankala käsitellä, ku sitä ei voinukka polttaa reunoista umpeen, vaan sen sijaan se purkaantu ihan mieletöntä vauhtia ja tuntu, ettei mulle jääny sitä enää ollenka ja en ottanu huomioon edes sen sähköisyyttä. Huoh.

Raivolla leikkelin koko ekan asun silpuks ja ainoo mitä jätin kokonaiseks oli hihat. Koska niistä tuli sievät, halusin säilyttää ne seuraavaan asuun. Tein kuitenki seuraavan samoilla mitoilla, joten tän ei pitäny olla ongelma. Palaan tähän osuuteen tuol lopussa, koska kuvii mulla ei nyt oo.

Olin tilannu tollaset valmiit hiuspimpulat, mitkä olin aatellu vaan täyttää ja kiinnittää sit mun peruukkiin MUTTA noi oliki ihan kaameet hirviöt, eikä ees soveltunu mun käyttötarkotukseen. Vi**iks siis meni seki.

Tuumasta toimeen, menin ja ostin pari jotai paperimassa palluraa. Halkasin ne ja maalasin ne mustaks.

Sit vaan liimasin halkastujen palluroitten ympärille hiusta ja v`ola! 

Kiinnitän noi peruukkiin ihan vaan pohjaan kiinnitetyillä hakaneuloilla. En ees tajuu, miks en tehny tätä heti....

Sit ekat "Hakama" tyyliset housut..Tai ainaki jotai sinnepäi. Näiden kohalla mulla meinas palaa loputki hihat, koska tota kangasta oli siis ihan älytön määrä ja pelkkänä kasana tos pöydällä. En tienny mist ees alottaa, ku koko tähän asuun aluks niin suuri intohimo oli muutenki jo kadonnu kokonaan. Onneks Loxy tuli kaikessa harmoonisuudessaan mun avuks täs tilanteessa ja saatiin nää sit yhteisvoimin tehtyy ja tuli niist ihan söpöt...Älkää yhtään naurako siellä. >O

Olihan mulla tässä asussa Worblaaki!! Peräti toi ööö nappi(?)

Ekana palaan tähän uudemman asun prosessiin sen verran vielä, että tääkään ei onnistunu. Tässäki piti mennä viel jotain pieleen ja se oli toinen olkapää. Vaikka tein täysin aiemman asun mittojen mukaan ja hihojen piti istua samanlailla...Ei istunu ja tuli muutama ryppy. VIHAAN. Otettiin tää kuva tosin edustavammalta puolelta, ettei mun tarttis joka kerta itkee, kun nään tän kuvan/kuvat.

Tässäpä nyt sit kaikki mun osalta (eli melkeenpä ei mitään) ja voinpa vaan sanoo, että mun viha on tätä asuu kohtaan niin suuri, etten vaan yksinkertasesti haluu laittaa tätä Yukiconiin. Muutenki nää naishahmot ei oo ihan mun juttu, enkä tunne olooni kauniiks, joten mun itsetunto-ongelmien vuoks (lol XD) päätetiin Loxyn kanssa uudelleen käyttää meidän viime Traconin ATLA-asut. Jouduin tosin mun Zukon asun kohalla viel nähä vaivaa ja kaventaa sitä aika paljon. 

Loxy täällä vuorostaan, tuun tähän samaan päivitykseen vääntämään pari sanasta omasta projektistani. Tein siis Azulan ekan asun, joka sillä esiintyy animaatiossa. Aika yksinkertanen kokonaisuus ja mukava päällä. Tein koko asun pääasiassa jo ennen Frostbiten Asami -cossiani, ja ehdinkin jo kyllästyä koko projektiin kun se roikku vaaterekissä niin kauan jatkamattomana/käyttämättömänä.

En oikeestaan edes tiedä mikä mulla oli tätä tehdessäni, sain aikaan huonoa ompelujälkeä ja epäsiistejä kohtia - enkä edes jaksanu korjata niitä. Ehkä ihan hyvä, ettei laitetakkaan näitä Yukiconiin, niin ei tarvi valvoa öitä jälkikäteen. Pääasiallisena materiaalina mulla toimi tässä scuba, josta tein kaikki punaset kangasosat. Ylä -ja alaosan erikseen. Pinkit hihat ja pantsut on collegea. Alempi kaulus, vyö sekä käsivarret on tekonahkaa.

Tällä kertaa mulla ei ihan oikeesti ole vaihekuvia. Paitsi tästä kauluksesta. Olisin toki voinu ottaa enemmänkin, mutta kaikki tässä asussa oli niin peruskauraa, että tuntu ylipäätänsä hölmöltä ottaa mitään kuvia. Jouduin toki vähän poikkeemaan alkuperäsestä designista sen verran, että pienensin kaulusten kokoa ja luovuin kenkien sprayaamisesta. Kaulusten uuteen kokoon vaikutti muunmuassa se, ettei meillä ollu tarpeeksi nahkaa suurempaan ja kenkien kanssa vaan laiskotti. Löysin kirpparilta suhteellisen mukavat saappaat, joita en olis millään tahtonut turmella spraylla ja käyrillä kengänkärjillä. Siispä päätin olla laiska ja antaa vaan bootsien olla, ehkäpä niitä viittii käyttää kanssa ihan muuten vaan.

Siitä ois voinu tulla hame?

Ongelmat peruukin kanssa oli aikalailla se viimenen pisara. Ei mulla ollut tähän asuun varsinaista intoa alunperinkään, ja sitten piti vielä tulla hankaluuksia tukan kanssa. Olin tilannut Ebaysta tosi pitkän (ja paksun...) mustan tukan, josta olis pitänyt saada pieni, kireä ja sievä nuttura. No, eipä saanut vaikka kuinka yritin. Asiaa ei auttanut, että mun ainoa peruukkikampa hajosi jäätyään kiinni peruukin takkuihin ja se oli sitten menoa se. Legendan mukaan niitä kamman palasia pyörii vieläkin meidän matoilla...

Tala sai taas kunnian toimia mun peruukkipäänä

Mulla ei siis ole minkäänlaista haisua kampausten tekemisestä. Leikkautin omat pitkät hiukset pois jo yli kymmenen vuotta sitten, eli ei oo kauheesti tullu tehtyä nutturoita saatika mitään muita hiusjuttuja. Muutaman epäonnistuneen nutturan jälkeen totesin, että mun on pakko tehdä tästä ihan erilainen, mitä Azulalla oikeesti on. Ei tota kilon painavaa tukkaa vaan saa sievälle nutturalle, joten lähdin hakemaan inspiraatiota kaupoilta. Ystävällinen Glitterin myyjä esitteli mulle nutturalasson sekä häivepinnit ja parin yrityksen jälkeen oli elämäni ensimmäinen suhteellisen siisti nuttura valmis. Ei tietty yhtään sinne päin mitä piti olla, mutta nuttura kuitenkin. Ja pysyy peräti kasassa. Kruunua ei tähän tosin saa... huoh.

Meikkikokeiluja eiliseltä

Ja kokonaisuus. Mulla on tosi ristiriitaiset fiilikset tästä asusta. Jätin sen laiskuuttani vähän epäsiistiksi, mutta en vihaa sitä kokonaan. En oikeestaan tunne mitään. Onkohan se huono juttu. Ehkä tästä voi pari kuvaa ottaa kesällä, niin ei jää ihan kokonaan käyttämättömäks.

*ampuu salamia*

Nähdään siis parin päivän päästä!