Näytetään tekstit, joissa on tunniste Shiki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Shiki. Näytä kaikki tekstit

26. syyskuuta 2016

Viikonlopun kuvastuksia - Kolme ässää ja kylmä


Pitkästä aikaa kuvapostaus. Ei olla oikeesti päästy ottamaan cosplaykuvia sitten... helmikuun? Jos siis conikuvia ei lasketa. Mikään ei varsinaisesti oo muuttunut, meillä ei ole vieläkään omaa kameraa ja tavaroiden lainailu on aina vähän työn alla. Nyt kuitenkin otettiin itteämme viikonloppuna vähän niskasta kiinni ja yritettiin saada edes muutamia hahmoja pois alta, ettei ne nyt jää täysin kuvattomiksi, niin kuin useimmille meidän cosseille tuppaa käymään. Ei vieläkään saatu mitään mestariotoksia, mutta ihan ookoo kuveja näin pitkästä aikaa. :)

Lauantaina päivällä napattiin kamppeet autoon ja kiirehdittiin kuvaamaan Loxyn Sonic. Tää ei ollu ikinä varsinainen suunniteltu cossi, pikemminkin vaan päähänpisto Frostin iltabileisiin. Saatiimpahan siitäkin pari otosta. Köröteltiin johonkin mukavaan vähän syrjäseen paikkaan pois uteliaiden katseiden alta ja lähdettiin kokeilemaan. Oli muuten tosi tuulista ja kylmä ja ei toi pitkähihanen päällä kyenny olemaan ulkona tuntia kauempaa x_x hrr.

Kun peruukki vetää taaksepäin ja on liian kylmä.



Valo alko loppua tosi nopeesti ja Talan cossi jäi kuvaamatta samalta päivältä. Tai no siis ehdittiin me ottaa siitä pari otosta, mutta niistä tuli tosi pimeitä. Päätettiin kuvata Shikiä sit lisää seuraavana päivänä.


Sit olikin jo niin pimee ettei enää eteensä nähny. Sisäkuvat oli ainoo vaihtoehto, joten Tala kaivo kaapista sen vanhan pölyyntyneen Sebastian cossin, jota ei voi enään julkisesti esitellä radikaalin laihtumisen vuoksi. Asu oli jääny aika isohkoksi ja oli ku teltta. Ei sen puoleen, lähikuvia me tästä cossista lähdettiinki vaan hakemaan. Ei oikeen tiedetä mikä meitä tona iltana vaivas, naurettiin kyyneleet silmissä ihan kaikelle ja kaikille kun yritettiin miettiä Sebby-poseja ja kaikki oli vaan tosi kornia tai muuten vaan näytti tyhmältä. Saatiin lopulta pari ihan onnistunutta kuvaa monien minuuttien hihittelyn jälkeen. :D



Sunnuntaina oli tarkotus kuvata Shiki uudestaan ja Loxyn Cloud sen kaveriksi, mutta aika loppu iltapäivästä kesken ja Cloud sai jälleen jäädä myöhempään kertaan. Napattiin autoon kamppeet ja hurautettiin kohti Loxyn iskän kämppää, jonka kellariin oltiin ajateltu tehdä meidän oma pieni studio. Mukana oli myös viimeviikolla Loxyn ostama savukone, jonka oli tarkotus tona päivänä menettää neitsyytensä. :D Lähdettiin vähän epävarmoina liikenteeseen, ei tiedetty yhtään miltä kellari näytti ja minkälainen lamppu meillä siellä oli käytettävänä, eli resurssit ei ollu taaskaan mitenkään hurjat. Parempi tosin kun ei mitään, olihan toikin taas pieni edistysaskel kehityksessä. 

Jonkun kämäsen wannabe-studion pystytystä :D
Parempaan ei näillä kamppeilla pystytty. Huomatkaa meidän hieno valonlähde betoniampärien päällä. :D
Shikiä oli yllättävän haastava kuvata, koska jälleen Talan laihtumisen takia kaikki kamppeet pussitti ja valu päältä. Moni muuten kiva kuva näytti tosi tyhmältä väljien vaatteiden takia ja posetkin tuntu jo tosi loppuunkäytetyiltä. Ollaan yritetty kuvata tätä cossia nyt jo niin monta kertaa, että tää sai olla ihan vihoviimenen kerta. Paitsi jos ikinä saadaan niitä yhteiskuvia, siinä tapauksessa Tala vaan saa tehdä uuden asun. :D Savukoneen käyttö ei meillä ehkä ollu ihan mestaritasoa ja välillä tuntu siltä kun oltais oltu ihan pöllyissä ja koko kellari oli vähänväliä ihan pilvinen.

Ekoja testikuvia ilman savua, josta tuli ihan kiva. :O


Ei päästy yhteisymmärrykseen näistä kahesta vikasta, että kumpi näyttää paremmalta ku kummallakin oli eri mielipiteet, siispä molemmat. :D



Voidaan taas elää hetki mielenrauhassa ja lohduttaa itseämme sillä ajatuksella, että ollaan edes yritetty ja saatu jotain kuvien kannalta aikaan. Mitä cosplayrintamalle tällä hetkellä kuuluu, niin siellä on vähän hiljasta. Heti Traconin jälkeen kädet taas syyhys päästä tekemään uusia asuja, mutta vietettiin ekat illat conin jälkeen epätoivosina ympyrää pyörien, että MITÄ me otetaan seuraavaks työn alle. Tällä hetkellä ollaan yhet asut jo valittu (nostalgia <3), mutta niissä ei riitä millään tekemistä paria päivää pidempään yksinkertasten designiensa takia. Vielä tarvitaan epätoivosesti jotain. JOTAIN.


Palaillaan näihin sekaviin tunnelmiin joskus.

30. huhtikuuta 2016

Ainiin joo, se Cosvision


Tästä ei oo kauheesti mitään kerrottavaa, eikä kuviakaan, joten tää nyt saa olla tämmönen aika tynkä postaus. Cosvision oli siis viikko sitten ja näin heti alkuun täytyy tunnustaa pienoinen pettymys. Odotukset oli tästä tapahtumasta aika korkealla huomioonottaen lippujen hinnan, mikä oli Suomen "isojen conien" hintaluokkaa ja oltiin kuultu aiemmasta Cosvisionista pelkkää hyvää. Jouduttiin kuitenkin aikalailla pettymään. Kävijöitä oli aika niukasti. Vaikkakin tilat oli aika pienet, niin joka puolella tuntu silti olevan paljon tyhjää.


Ei oltu alunperinkään ajateltu asullisesti panostavamme tähän viikonloppuun. Tarkotus oli uusiokäyttää jotkut vanhat cossit ja päädyttiin TNC -hahmoihin. Ei oltu kuitenkaan ihan täysin tyytyväisiä niihinkään, kun oltiin Shikit ja Akirat jo pariin otteeseen kulutettu, joten päätettiin kuitenkin vähän uusia joitain osasia. Tala teki Shikiin uudet hihat, koska entiset oli vähän meh ja Akiran tilalle oli ihan pakko saada jotain muuta, koska se on vaan niiiiiin tylsä. Metsästin siis pari viikkoa ennen Cosvisionia kivannäköstä tartaanikangasta Suomen Cosplay piiristä ja pääsin väsäämään Akiran tilalle Rinin. Ei olis kyllä tarvinnu panostaa senkään vertaa, näin jälkikäteen vähän harmittaa kun sen rahan olis ihan hyvin voinut säästää seuraavaan ns. parempaan cossiin.

Tiimi poolopaita!!!!!
Meidän viikonloppu alko sillä, että haettiin Ada meille perjantai-iltana asemalta ja höpötettiin myöhään yöhön (ylläri jälleen kerran). Aamulla ei onneks taaskaan ollu mitään aikataulua, joten lähettiin ajelemaan Hämeenlinnaan kun oltiin kaikki rauhassa juotu aamukahvimme ja meikkailtu. Matka suju ongelmitta (ajettiin ihan oikeeseen suuntaan), vaikka ei oltukaan käyty aikasemmin verkatehtaalla.

Paikan päällä oltiin vähän vailla tekemistä. Vaikkakaan ei ohjelmissa käydä, niin yleensä keksitään aina jotain korvaavaa. Ulkona oli kylmä ja tuulista ja välillä ripotteli vettä, niin ei sinnekään oikeen viittiny mennä hengailemaan. Oltiin myös tyhmiä ja jätettiin meidän lainakamera kotiin, eli ei oikeen voitu turvautua toistemme valokuvaamiseenkaan. Ehkä nimenomaan suurin tunnelmanlatistaja oli se ihmisten vähäisyys, yleensä on tottunut törmäilemään ihmisiin ja vaihtamaan kuulumisia vähän väliä ympäri conipaikkaa. Tuttuja ja kavereita meillä ei juurikaan Cosvisionissa ollu, ja verkatehtaan kiertelymahdollisuudetkin oli lähes nollassa. Kaikista hauskinta meillä loppujenlopuks oli kahdestaan autossa, kun käytiin evästämässä.

Ada kippas kaakaot. Aina jollekulle meiän seurassa käy näin.
Sinä suuri ja monipuolinen myyntipöytäsali. Oli siellä tosin worblaa, mutta ei meillä ollu enää varaa :(

Lähdettiin pois jo ennen kuutta, koska maksettavaa olis kertynyt jonkin verran lisää, jos paikan päälle olis tahtonut jäädä pidemmäksi aikaa. Ei onneks haitannut lähteä pois. Kotona vaan jauhettiin kolmistaan paskaa ja yöllä pohdittiin elämän tarkotusta.

Sunnuntai aamuna meillä oli peräti aikataulu (!). Tahdottiin päästä katsomaan esityskilpailut, jotka alkoi kello 11. Herättiin siis ajoissa ja heitettiin vähän ehostusta nassuun ja lähettiin väsyneissä tunnelmissa matkaan. Cosseja ei vaivauduttu enään pukemaan päälle, vaan päätettiin ihan vaan mennä normivaatteissa ja perdet päässä. Tätä ollaan jo päästy mainostamaan useempaan otteeseen, mutta kai se on pakko tännekin tunnustaa: ei olla koskaan aikasemmin käyty kattomassa yhtään mitään coniohjelmaa, että Cosvision sentään toi edes jotain uutta meille. Osasyy siihen, että päätettiin tehdä tämmönen poikkeus saattoi tosin myös olla siinä, että oltiin otettu osaa photoshoot-kilpailuun ja tahdottiin nähdä meidän kuva isolta kankaalta xD



Esityskilpailu oli ihan positiivinen yllätys. Lähes kaikki esitykset oli huumoripohjasia ja niitä jakso kattoa tylsistymättä. Ei päästy ihan eturiviin, mikä vähän harmitti kuvien ja videokuvan ottamisen kannalta. Edessä oli vaan lavan peittäviä päitä, eikä kameraakaan viittinyt nostaa korkeammalle, kun takanaistujat ei puolestaan olis nähneet mitään.

Esityskilpailu kesti suunnilleen sen tunnin, minkä jälkeen näytettiin photoshoot-kilpailuun osallistuneiden kuvat. Jo ensimmäisen kuvan pamahtaessa isolle ruudulle tajuttiin, että joo okei, ei meillä ehkä sittenkään ole kauhean suuria mahdollisuuksia. Taso oli kovempi kuin Yukiconissa, ja vähän harmiteltiin ettei oltu sillon vielä uskallettu ottaa osaa. Toisaalta ei se mitään, tää olikin meidän kannalta enemmänkin sellainen kokeilu, ei oltu varsinaisesti käyty kuvaamassa mitään kilpailua ajatellen, vaan osallistuttiin vaan hetken mielijohteesta yhdellä vanhemmalla Zoro -kuvalla. Oli kiva nähdä muiden aikaansaannoksia ja saatiin ehkä jopa vähän uutta potkua tähän valokuvaamiseen.

Kisojen jälkeen oltiin taas vähän vailla tekemistä ja valmiita lähtemään kotiin. Meitä oli kuitenkin matkassa kolme, joten ei ihan voitu tällä kertaa mennä niinkuin oltais haluttu. Istuskeltiin kahdestaan kahvilassa (harvinaisen hyvää conikahvia btw ja kuppikoko bueno) ja pyörittiin ympyrää. Tunnit tuntu tosi pitkiltä ja kuvien ottamisestakaan ei oikeen tullu mitään kun ulkona sato vähänväliä räntää ja sisätiloissa ei ollu mitään kivoja paikkoja. :(




Loppujenlopuks Cosvisionista ei jääny käteen mitään. Ei edes erityisen hyvä mieli. Coni oli kokonaisuudessaan ihan okei, mutta vaan okei. Toivottavasti muilla oli hauskempaa :) Nyt vaan odotellaan desuconia ja päästään pikkuhiljaa alottamaan/jatkamaan seuraavia projekteja tän suhteellisen pitkän lahnailun ja tekemättömyyden jälkeen. 

18. helmikuuta 2015

Desucon Frostbite 2015



Perjantai päivällä suunnattiin Okita -ja Hijikata puolicosseissa kohti Lahtea, meidän majottajan luokse takakontti -ja penkki täynnä tavaraa. Tällä kertaa ei ajettu harhaan, vaan meinattiin sen sijaan ajaa kolari kun suistuttiin heti matkan alkajaisiks vastaantulevien kaistalle. Kaikki tämä vain vesipullon takia, jolle Loxy yritti ajaessaan etsiä paikkaa. Tala valitti koko matkan ajan kusihätää ja laitteli jo puolimatkasta Anniinalle viestiä, että tulee meitä vastaan parkkipaikalle, koska vessaan on pakko päästä mahdollisimman pian. 

Turvallisesti perille päästyämme rynnättiin heti ekana Anniinan isän kämpille päästämään Tala tuskistaan ja palattiin sitte autolle hakemaan kamppeita ja rakennettiin meidän cosplay base olohuoneeseen. Loput viikonlopun asuista ripustettiin parvekkeelle. :D

AbracadabraCosplay has arrived, eiku

Viimeset viimeistelyt siinä tehtyämme päästiin vihdoinki lähtemää Sibeliustalolle ja löydettiin (ihme ja kumma) yks sopiva kiva parkkirakonen meidän riisikipolle. Rannekkeen lunastus jonot ulottu Sibbetalon kulmalle asti ja siellä me sit tönötettiin kylmässä ja pimeessä täristen. Ei onneks tarvinnu odotella ihan kauheen kauaa, max viistoista minuuttia~


Perjantai-ilta meni puhtaasti ihan vaan ympäriinsä kävellessä, tupakalle Saran luo ravatessa ja Anniinan kanssa hengaillessa. Ei oltu ihan liekeissä (except Anniina, joka sytytti peruukkinsa tuleen) tona iltana, odoteltiin lähinnä vaan jännityksellä lauantaita.

Poistuttiin conipaikalta yheksän maissa, heitettiin cossit pois päältä ja lähettiin ostamaan Siwasta viikonlopulle eväitä, AKA ruisleipää ja sienisalaattia, koska köyhät opiskelijat... mut haettii me sit viel pizzaaki ku teki mieli. :D

Perjantai-iltana porukkaa oli vielä aika vähän.

Lauantai aamuna heräiltiin puoli kaheksan aikaan ja alettiin pikkuhiljaa vetämään Mellon ja Mattin kamppeita päälle. Loxyn piilarissa oli halkeama, mutta vaihtoehtoja ei ollu. Silmään vaan, ei se onneks ollu nii pahasti menny rikki, ettei ois pystyny käyttää. Anniinan isä keitti meille aamukahvit ja kuunneltiin huonoja vitsejä aamupalapöydässä. Conipaikalle päästiin vasta yhentoista aikaan, koska Loxy oli hidas.

Uusien asujen esilletuominen oli vähän kuumottavaa, etenki ku kyseessä oli nostalgiahahmot, joista me ite varsinki ollaan tosi tarkkoja. Talalla oli tosi kovat paineet ja vähän epävarma olo sen Mattista, lähinnä vaan sen takia, kun tänkertanen hahmovalinta oli nii erilainen kun yleensä.

Parasta seuraa <3
Päivä kulu oikeen kivasti, käveltiin taas ympäriinsä, juteltiin ihmisten kanssa, kannustettiin Anniinaa karaokessa, käytiin myyntipöydillä (mutta ei taaskaan ostettu mitään lål), juotiin parit hyvin kalliit kahvit kahvilassa ja evästettiin meidän autolla. :D Ruisleivät oli vähän kohmeessa ja dippailtiin sit niitä paloja siihen sienisalaattiin, ihan kätevää oli.

Mallu osti Mattin orjakseen yhel kakkupalalla. :C Mello is sad.

Tia, Mallu ja Sonja liitty meidän seuraan ja hengailtiinki suurimman osan päivästä niiden veijareiden kanssa. Käytiin myös ulkona pikasesti napsimassa muutamia Matti ja Meltsi kuvia (Anniina kuvas, Sonja oli vertaistukena), mut ei siellä kauheen kauaa pystyny olemaa, koska antarktiksen kylmä viima. :( Järjestetään kahestaan sit taas myöhemmin pienimuotonen photoshoot, kun conikuvat nyt on mitä on.


Kuvaaja Anniina Wessman
Kuvaaja Anniina Wessman
Kuvaaja Anniina Wessman
Goddammit Matt
Iltaa kohden alko olla jo vähä levoton olo, oltiin päätetty tällä kertaa jäädä iltabileisiin ku nii monet ollaan aiemmin skipattu. Pientä häslinkiä aiheutti myös se, että meidän majoittaja sai joltain ohi juoksevalta tytöltä bitchslapin ja viestin "saatanan ämmä, näpit irti Talasta". Noh, mitäpä olis coni ilman pieniä mystisiä vastoinkäymisiä. Ei tästä kuitenkaa onneks kukaa ottanu itteensä ja spotattiin meidän posselle pieni kiva sohvanurkkaus bilepaikalta. 

Juomat oli tosi kalliita ja aika kämäsiä. Me ei ostettu mitään (kappas kappas), mut onneks Mallu ja Tia auliisti antoivat omistaan. xD Musiikki oli hyvää (The Next Hokage Band) ja seura sitäki parempaa. Laulettiin mukana ja fiilisteltiin. Loxy oli hiestä märkä, lateksi ei vissiin kauheesti hengittäny. Mika liitty kans meidän nurkkaukseen hetkeks, tosin tietenki just ennen ku oltii lähössä. Bändin jälkeinen tanssiesitys ei kauheesti iskeny ja poistuttiinki paikalta vähä sen jälkeen. Uni tuli suhteellisen nopeesti tona iltana... lukuunottamatta pientä yöllistä surffataan-facebookissa -hetkeä.



Sunnuntaina, viimesenä conipäivänä kiskottiin Shiki ja Akira muovikasseista ja muuntauduttiin ihkuiksi yaoi pojiksi. Parkkipaikat oli tosi täynnä ja jouduttiinki vähä kaartelemaan ympäriinsä kunnes spotattiin yks lähtevä auto ja ängettiin ittemme apinan raivolla (kyllä, me oikeesti huudettiin ku hullut) siihen pieneen rakoseen. Tala pysty pukemaan Shikin takin vasta Sibeliustalon parkkipaikalla. Takki oli jäätyny takakontissa semmoseks kivaks puikulaks, joka oli sit helppo vetää ylle. :D Yhteiskuvia oli mahdotonta ottaa conipaikalla, joten neki luultavasti siirtyy jollekki toiselle kerralle.



Pakollinen teinipeili

Shikin ainut ystävä
Nahkajumala ja nahkajeesus





Tämä(kin) päivä kulu ympäriinsä pomppiessa (tai tässä tapauksessa raahautuessa ku vähä jo väsytti), sosialisoidessa, myyntipöydillä pyörähdellessä ja kahvilla. Olo oli vähän nuutunu raskaan viikonlopun jälijltä, ja sen kyllä huomas ku naurettii ihan kaikelle. Mut parhaamme me tehtiin ja urheesti jaksettiin melkeen conin loppuun asti! Iltapäivän päätteeks sanottiin Tialle ja Mallulle pikaset heipat ja poistuttiin just ennen suurinta joukkoryntäystä. :D

Desucon Frostbite oli kokonaisuudessaan tosi kiva coni ja meidän seura oli iha mahtavaa. Kiitos kaikille niille, jotka teki tästä tapahtumasta mukavan ja erityisesti kiitos järjestäjille, jotka teki tästä conista mahdollisen~

Nähään kesädesussa! Tulkaa ihmees jutskaa~

Lol bye



16. syyskuuta 2014

Tracon 2014

Hellurei ja hellät tunteet!

Traconin jälkeiset tunnelmat on ollu ihan lämpöset, meil oli oikeen hauskaa (niinku aina), vaik ei nähtykkään kaikkia niitä ihmisiä joita meiän piti nähdä (tai sit ei vaan tunnistettu teitä, yhyy).


Perjantaina lähettiin kohti Tamperetta hyvissä ajoin, koska meitä odotti pelimusiikkikonsertti Final Symphony. Heitettiin kimpsut ja kampsut päivällä meidän ihanille majoittajille (kiitos Mallu ja Sanna <3) ja lähettiin illalla tampere-talolle.
Parkkipaikan löytäminen oli hyvin haastavaa ja oltais voitu vaikka itkeä. Pelättiin jo, että konsertti ehtii alkaa ilman meitä, mut onneks sit ehittiin saliin just ja just. Esitys oli päätähuimaava ja ihan ultimate hieno kokemus (Loxy ei myönnä tirauttaneensa muutamaa sankarillista kyyneltä). Ikimuistoinen kiitos tästä mahtavalle orkesterille!

Meidän ihkut liput ja ohjelmanumerot, jotka otettiin matkamuistoiks.
Lauantai aamuna herättiin väsyneinä, koska Mallun ihana söpö kissanpentu ravas meiän päällä koko yön ja yritti tappaa meiät. Selvittii jotenkuten hengissä yön yli, valmistauduttiin puolhereillä ja päästiin lähtemää kohti conipaikkaa jälleen vähän aikataulusta myöhässä.
Päivä ei ollu mitenkää hääppönen, kunhan pyörittii ja hyörittii siellä sun täällä, ihailtiin ihmisten cosseja ja saatiin paljon haleja. Käytiin myös epätoivosesti räpsimässä muutamia lämmittelykuvia ennen varsinaista photoshoottia.

Tala - Shiki
Loxy - Akira

Meanwhile in our fancy hotelroom...
Lähettii jo suht aikasin Mango hotellille, koska oltiin nii väsyjä ja nälkäsiä. Iltabileet jäi välistä, mut ei meist ois siel hirveesti iloo ollukkaa. Tilattiin hotellille pizzaa ja kebabia, jotka oli ihan saatanan pahoja. Ummistettiin silmät jo keskiyön aikoihin ja valmistauduttii henkisesti sunnuntain rientoihin.

Sulonen Petra <3 Anteeks ku ei tultukkaa sun kans iltabileisiin!
Aamulla napattiin vähän safkaa aamiaissalista ja heitettiin kamppeet päälle. Sitte nää animepojat huristeli hurjalla vempeleellä coniin fiilistelemään viimeistä conipäivää. Oltii paljon sosiaalisempia edelliseen päivään verrattuna ja jaksettii jopa jutskata ihmisten kanssa (sori et näytettii vähä myrtseilt ekana päivänä ;_; ei me kuitenkaa oltais purtu).

Koko conin ajan meit seuras vähän yksinäinen olo, ku ei ollu tuttuja turvallisia tukijoukkoja mukana (GODDAMMIT ANNIINA JA JOSSU!!1). Tavattiin kumminki muutamat uudet ihmiset, jotka oli oikeen mukavia. Muuten sunnuntai meni aika samoissa merkeissä ku lauantaiki, eli hyppelehdittiin siellä sun täällä.

Vikat kahvit. Ja kamera.
Näihin tunnelmiin meiän coni aikalailla päättyki, poistuttii paikalta vähän ennen viittä ja suunnattii kohti kotia (ainaki melkeen). Toivottavasti video puhuu puolestaan. Vielä kerran suuri kiitos, nähään seuraavan kerran luultavasti Yukiconissa!