Legolas WIP 2 - propit ja loput

Loxy täällä taas hei, kirjoittelen Legolas projektini toista ja viimeistä osaa. Tarkoituksena oli julkaista viimeinen osa vasta, kun saan koko cossini valmiiksi tämän vuoden Yukiconiin 9 - 10.3, mutta tämänhetkinen tilanteeni aikataulujeni vuoksi näyttää hieman epätoivoiselta, joten julkaisen tämän päivityksen ennen cossini viimeistelyä (mikä tapahtuu ehkä joskus, itseni tuntien ei varmaan ikinä) ja lisään viimeiset kuvat sitten joskus jälkikäteen.

Aloitan päivityksen ensimmäisellä osalla, jonka koko projektista tein: Galadhrim jousella. Propit on ehdottomasti lempparijuttuni tässä harrastuksessa ja käytinkin kaikista eniten aikaa ja tarkkuutta kyseisen propin tekoon. Jousesta kyseltiinkin Frostin aikana ehkä kaikista eniten. Pääsin myös kokeilemaan itselleni uusia tekniikoita, mikä oli taas tosi kiva plussa.

Vaihtelin lähdekuvia aika radikaalisti. Tämä kuitenkin pysyi pääasiallisena referenssinä kaiken aikaa: Pinterest

Aloitan aina projektin kuin projektin miettimällä ensin halvimpia materiaaleja. Idea jousen pohjaan syntyi melko nopeasti pienen googlettelun avulla ja näin sai alkunsa ensimmäinen PVC putki proppini. Ostin pitkän putken (muistaakseni puuilosta parilla eurolla?) ja muotoilin sitä kuumailmapuhaltimen ja kakkuvuoan (kyllä, luit oikein) avulla kaarevaan muotoon. Jätin putken keskeltä pyöreämmäksi ja päädyt painelin litteiksi. Putken muotoilu oli ajatuksissani helpompaa kuin käytännössä, sillä se pyrki aina uudestaan kuumennettaessa alkuperäiseen muotoonsa, eli suoraksi. Liiaksi kuumentuvat kohdat taas kuoppautuivat helposti. Tämän takia pystyin lämmittämään putkea vain vähän kerrallaan ja symmetrisen kaaren luominen kesti yllättävän kauan.

Oltuani tyytyväinen kaareen, taitoin jousen päät, litistin niitä ja sahasin muotoonsa.  Kuvat kerrankin puhuvat sen verran hyvin puolestaan, että tästä tuskin tarvitsee edes kertoa sen kummempia.

Juustonaksuvaihe. Kaapistani sattui löytymään vielä tilkka muutaman vuoden vanhaa polyuretaanivaahtoa, jota olin säilyttänyt pihiyksissäni, vaikka puteli oli tukkeutunut jo kauan sitten. Taistelulla sain purkin auki ja puristettua siitä viimeseitekin vaahdot hyötykäyttöön. Säästin siis tässäkin vähän rahaa.

Saatuani pohjan haluamaani muotoon muutaman vaahdon lisäyskerran ja loppumattoman veistämisen jälkeen hioin pintaa hellästi ja peitin sen muutamalla kerroksella sanomalehti-liisteri-suosikkiani. Tämän jälkeen klassiseen tapaan tasoitin kuprut parhaani mukaan Fila Das -massalla (jota käytän lähes jokaisen proppini tasoitukseen), jonka taas puolestaan suojasin usealla kerroksella gessoa ja hioin jokaisen kerroksen välissä. Viimeisen hiomiskerroksen suoritin erittäin karkealla hiomapaperilla, jotta sain jousen pintaan luotua muutamia syviä uria puupintaa jäljittelemään. Lopulta pääsin suunnitteleman jousen pinnalla kulkevaa kohokuviota.

Projektieväät kunnossa.

Kohokuvion tein mustan worblan jämistä, jota meiltä löytyy vaikka kuinka paljon. Yllätyin worblan hyvästä tarttuvuudesta jopa sileälle gessopinnalle. Saatuani kaikki palaset paikoilleen gessosin ja hioin vielä worblatkin pariin otteeseen, jotta sain niiden pinnasta hieman sileämmän ja yhteneväisemmän itse jousen pinnan kanssa.

Sitten pääsin yhteen suosikeistani, eli maalaamiseen. Päätin poiketa akryyleista tällä kertaa ja kokeilla öljyillä maalaamista, kun kerrankin siihen oli aikaa. Öljyvärit on toki kalliimpi vaihtoehto, mutta niiden pigmentti on usein voimakkaampi, kun akryylimaalien. Siinä missä akryylit jättää pinnan usein harmahtavaksi ja muoviseksi, öljyjen pinta jää kiiltävämmäksi ja vivahteikkaammaksi. Projektiini sopi hyvin myös öljyvärien pitkä kuivumisaika, sillä levitin maalin tiskirätillä ja nopeasti kuivuvat akryylit ei olisi levittyneet yhtä kauniisti ja puumaisen luonnollisesti.

Väreinä Daler-Rowneyn poltettu umbra ja titaanivalkoinen

Pinta kevyen maalikerroksen jälkeen.

Öljyjen kuivuttua maalasin kohokuviot mustalla öljyvärillä ja lopulta sen päälle hopealla.

Maalausvinkki: öljyn päälle voi maalata vain öljyllä. Eli jos tekee pohjan öljyillä, ei akryyli enää tartu kunnolla.

Nuolia oli tarkoitus tehdä kahdeksan kappaletta, mutta jotenkin uuvuin siinä viiden paikkeilla. Varsina käytin Hobby Pointista ostettuja puurimoja ja kärjet muotoilin jälleen ylijäämäworblasta ja tasoitin taas pahimpia rakosia jo aiemmin mainitulla Fila Das -massalla.

Työtilat ja ergonomia taas 5/5

Sulkien väri oli taas vähän sellainen, ettei siitä oikein ottanut selvää. Välillä ne olivat keltaisia, välillä oranssihtavia, välillä sinappisia ja toisinaan vihertäviä. Uskokaa tai älkää, ravasin läpi koko helsingin löytääkseni alemman referenssikuvan sävyisiä ISOJA sulkia, mutta eihän niitä tietenkään löytynyt. Pari hassua tipunkeltaista höyhentä.

Siispä otin avukseni ebayn ja luulin tilanneeni hyvän kokoisia sulkia, mutta sainkin minisulkia. Yllätyitkö? Minä en.

Puurimat maalasin myös jousen tapaan öljyvärillä tiskirättiä käyttäen: laatikoideni pohjalta löytyi jonkin sortin oliivinvihreä, joka on luultavasti pyörinyt siellä reilut kymmenen vuotta. Tulipas käyttöön sekin.

Nuolien kaveriksi väsäsin tottakai nuolikotelon. Legolaksella esiintyy kaksi eri koteloa trilogian aikana ja alkuperäinen suunnitelmani oli tehdä näistä kahdesta juuri se kotelo, joka esiintyy Galadhrim jousen kanssa, mutta materiaalini loppuivat aika ikävästi kesken. Vaihdoin siis yllättäen designia vielä pari päivää ennen conia ja perfektionistin harmiksi jouseni ja nuoleni eivät ole samaa sarjaa kotelon kanssa. Phyh. :c

Sori, lähteet puuttuu :(

Päätin mennä sieltä mistä aita on matalin ja tehdä kotelon mahdollisimman yksinkertaisesti. Referenssikuvasta näkyy kotelon olevan aavistuksen kaareva, mutta koska minulla oli tässä vaiheessa jo kova kiire saada kaikki valmiiksi, tein omasta kotelostani suoran säästääkseni vähän aikaa. Lämmitin siis EVA foamia ja muotoilin sitä putkiloksi.

Lopuksi kääräisin sen ympärille tekonahkaa ja ompelin sen kiinni nahkalangalla.

Kultaisen koristelun tein taas ylijäämäworblasta ja maalasin tällä kertaa akryyleilla. Vaikkakaan panostukseni nuoliin ja koteloon ei ollut hääppöinen, tuli niistä silti ihan käytettävät. Ehkä vielä teen molemmat joskus uusiksi...

Vyöt aiheutti jonkin verran harmitusta sen suhteen, etten luonnollisestikaan päässyt kokeilemaan kuvioiden painamista nahkaan. Vielä joskus!

Onnistuin sattumalta löytämään jämäkän ja pitkän palan aitoa nahkaa, mutta siinä oli jo valmiiksi napakka pinnoite päällä, mikä teki nahasta melko joustamattoman. Myöskään maali ei tarttunut ihan niin toivotusti, kuin se olisi tarttunut ilman pinnoitetta.

Lähdin kuitenkin yrittämään ja hain lähimmältä suutariltani ainoan ruskean nahkamaalin, joka heillä oli liikkeessä jäljellä. Onnekseni se sattui juuri olemaan punertavaan taittuva sävy, jollaista olinkin hakenut. Leikkasin pitkän parin sentin suikaleen, hioin reunat, puhdistin pinnan ja maalasin vyön kevyesti sienellä.

Kuten jo aiemmin mainitsinkin, niin nahka oli pinnoitteensa takia aika jäykkää ja sitä oli todella vaikea taittaa ilman, että pinta halkesi. Jollain pyhällä hengellä sain kuitenkin ommeltua soljet kiinni käsin niin, että maalipinta ei kärsinyt. Vyötäröllä käyttämääni vyötä en tehnyt itse, se löytyi Talan vaatekaapista ja annoin sille uuden elämän Legolaksessa. Soljistakaan ei liene kerrottavaa, tein molemmat worblasta.

Sitten peruukkiin! UniWigsin Blondie on täydellinen pohja Legolakseen. Jos peruukista on pakko keksiä huonoa sanottavaa, niin se on jälleen kerran se, että peruukki on todella paksu.

Normaalisti tykkään kovasti peruukkien stailaamisesta, mutta tein ensimmäistä kertaa elämässäni todella typerän virheen. Nimittäin leikkasin liian innoissani ensimmäisen peruukkini LIIAN LYHYEKSI. Tämä sen takia, että lyhensin peruukkia Talan päässä ja tottakai meidän päät on ihan eri muotoisia, jolloin toisen päässä leikattu peruukki näyttää omassa typerältä. Omaan päähäni reuhkan istutettuani vatsaa (ja lompakkoa) hieman väänsi ja päätin lähteä yrittämään jotain todella typerää: irroitin kuituja ylhäältä ja yritin siirtää niitä alemmas tehdäkseni hiuksista pidemmät. Voin sanoa, että ei onnistunut. Voi olla, että jostain puhelimeni syövereistä löytyy joku kauhukuva tästä yrityksestä, mutta en ihan oman mielenterveyteni vuoksi edes tahdo laittaa sitä tähän päivitykseen.

Pari viikkoa ennen conia oli kuitenkin myönnettävä, että tämän minä kusin. Oli aika tilata uusi. Seuraavan leikkasinkin sitten HYVIN ERITTÄIN VAROVASTI ja jätin tällä kertaa peruukista tarkoituksella vähän pidemmän.

Korvista kyseltiin kanssa aikalailla. Ostin ne aikoinaan Rei cossiini, jota en koskaan käyttänyt missään, sillä lopputulos ei mielestäni näyttänyt laadukkaalta. Korvat on hankittu Forumin Aprillista (nykyään Juhlamaailma) joskus 2016, mutta niitä tuskin enää myydään. Muistaakseni myös korvat eivät olleet missään esillä, vaan jouduin kysyä niitä kassalta. Kyseessä on siis valkoiset pehmeät silikonikorvat, jotka maalasin Grimasin öljypohjaisilla kasvomaaleilla.

Piilolinssit: G&G GBT Sky PinkyParadiselta.

Sitten viimeisenä tikarit. Näiden kanssa tuli sen verran kiire, että jouduin jättämään ne kokonaan Frostista pois, kuten myös Yukiconista näillä näkymin ja mitä luultavimmin viimeistelen tikarit vain tulevia photoshootteja varten.

Vasen ylin lähdekuva: reliks.com

Tikarit tein klassiseen tapaan worblasta. Kahvat on jousesta ylijäänyttä PVC putkea.

Kotelot on ikivanhaa nahkaa, jota äiti osti minulle eurokankaasta vuosia sitten siinä uskossa, että sohvanahkaan voi harjoitella tatuointien tekoa. Tulipas sekin hyötykäyttöön lopulta. Tässä kutakuinkin vaihe, jossa jumitan tällä hetkellä. Paria hassua tikaria ja yksityiskohtaa vaille valmis.

Päätän tähän pitkän päivitykseni ja kunhan Talakin saa koottua tekstin muotoon loputkin Aragornista, niin palaillaan Frostbite conipäivityksen merkeissä!

Tuska Open Air Metal Festiva-... e-eiku Desucon Frostbite! Vikat sälät

Loxy täällä, se viimehetken sankari. Tällä kertaa ei menny kanssa ihan conia edeltävää yöhön asti, sain jopa kokonaisuuteni valmiiks tänää iltapäivällä! Tän asun kanssa ei tullu sen suurempia ongelmia onneks missään vaiheessa, toisinaan pelkäsin vaan että matskut ei pelkää saapua ajallaan tms, (niin kuin kaikki ei saapunutkaan) joten tein muutaman kompromissin matkalla.

Mitään hääppöstähän ei tässä(kään) asussa ole, mutta johonki coniin oli pakko saada ängettyä nää meidän yhdet lempparipojat. :D

Peräti näin hyviä kuvia sain kerättyä.

Ihan näin alkuun mun on ihan pakko pyytää anteeks näitä meiän yliampuvia ja korneja before-styling peruukkikuvia, mut kun se on se paras osuus :D Peruukkeja tuli siis tilattua tähän cossiin useempi kipale, Ensimmäinen oli ruma kirkkaankeltanen ja täynnä jänniä liimakökköjä. Siinä sitte panikoiduin ja laitoin tilaukseen varmuuden vuoks kaks tukkaa ihan vaan siltä varalta, että edes toinen ehtis saapua perille, kun coniin oli tolloin enää pari viikkoa.

Varmistelin samalla mun selustaa ja kyselin ihmisiltä sattuisko niiltä löytymää mulle varatukkaa, jos kaikki menee vituiks. Tässä vaiheessa suuri kiitos Anniinalle, joka vinkkas meille yhestä tytöstä, jolla oli myynnissä cosplay-kirpputorilla facessa tämmönen puolipitkä luonnonvaalee hevitukka. Kipastiin sitte pikaseen Nurmijärvellä ja vauva sai uuden ja rakastavan kodin meiltä <3 Loputki tukat tuli postissa tossa pari päivää sitte ja ne ois ollu ihan potentiaalisia kanssa. Laitan ne sit kai myytäväks johonki.

Rawr.

After.

Kiiltävää tekonahkaa meiltä löyty ylijääminä suhteellisen paljon jo omasta takaa, kun en sillon Traconiin sitä Kaun asua väsänny. Niistä paloista sain siis kasattua takin, josta tuli itseasiassa aika hyvä jos otetaan huomioon se fakta, että mä olen maailmanhistorian paskin ompelukoneen käyttäjä. Takkia oli itseasiassa jopa aika mukava tehä, kun en lähteny yrittämään kasata sitä yhessä päivässä, vaan jaottelin sen palasten yhteenliittämistä useemmalle päivälle.

Näytän peräti jätesäkiltä.

Oi solki. Ja hiomapaperi. Jee.

Liivin kanssa meinas tulla jo jännäkakat housuun, koska mun oli tarkoitus tehdä se mattapintasesta tekonahasta, JOKA EI SAAPUNUT AJALLAAN--- ...ei, en ole katkera. Noh, ostin sitte puolet halvempaa tikkikangasta ja tein siitä liivin, joka kyseisellä hahmolla on toisessa asukokonaisuudessaan. Ehkä vähän tympii yhdistää kahta eri kokonaisuutta *murmur*, mutta minkäs teet kun coni on huomenna.

En ole kaunis rukousnauha. Onnistuin äsken jo rikkomaan ton rannekorun lukon. Hienoa.

Takin sulka/karvatsydeemi tuotti aluks vähän päänvaivaa ja hetken helsingissä kierreltyäni ja aikani mietittyäni keksin ostaa burleski-tyylisen strutsinsulka puuhkan ja simppelisti kiinnittää sen parilla hakaneulalla. Tää toimi just hyvin, parempi ku mun alkuperänen aivoitus, että oisin ostanu niin saatanasti mustia sulkia ja tehny niistä jonku epätoivosen kyhäelmän. :D

 Ostin myös nestemäistä lateksia Mellon arpia varten, mut en tajunnu äsken kokonaisuutta kokeillessani ottaa siitä kuvaa. Sen näkee sit lauantaina, et miten onnistu. :D Mut ainaki sen irti repiminen SAT-TU viiiitsin paljon. Meil on tääl kämpässä nii pimeetä, ettei tiedetä itekkää miltä näytetää päivänvalossa. Yhy.
Meille iski kans tänään semmonen pieni pituus ongelma. Mä oon Talaa 3cm lyhyempi ja tässä tapauksessa mun pitäis olla muutaman sentin pidempi. Viljelen siis kenkien sisälle useita muotoon leikattuja solumuovimaton palasia ja korkolaput... epätoivo on suuri, mutta pääasia että näytetään hyvältä duolta. Tilasin kanssa Okitaan uuden wigun ja leikkelin sen, tällä kertaa vähän paremmalla menestyksellä... ei mulla muuta.

Huomiseen siis!

<3

~Loxy

Tracon -14 part ll ja bonusmatsku

Yo!

Kuten vähän lupailin sitä lopullista asukuvaa Shikistä, niin tässä se nyt on. Tönötys ja kuvahan on laadultaan taas rikkaus ja silleen...

Tosta kauluksesta on ihan pakko heittää pienet raget. 

Sitä piti säätää suuntaan jos toiseenki, nimittäin se ei pysyny yhtään ylhäällä nätissä taitossa. Se lössähteli kokoajan pitkin mun olkapäitä ja näytti rumalta läjältä, joten liimasin kaulukseen mokkanahkaa jäykistämään sen, jotta se pysyy mallissaan. Koitin myös tukikangasta, mut ei se tehny mitään tolle Latexille. Pyh.

Khyl khyl!

Eli Traconissa sitten siellä missä Latexi kiiltää, se oon todennäkösesti minä. Tulkaa nykiin hihasta...tai mistä sitten ikinä keksittekään. Vain mielikuvitus on rajana. c;

Sitten tässä fiilistelyy lauantai illalta josta ei oo muuta sanottavaa kun se, että oltiin vähän tuiskeessa...kröhmmm. Lisää materiaalii tolta illalta tossa alhaalla.

Loxy teki mulle myös rakkaudella kakan, kun täytin 24 vuotta. <3

Aoba ja Noiz saattaa piipahtaa Traconin iltabailussa.

Että näin. Palaillaan rakkaaaaaaat <3!

Tracon -14 part l

Heipähei ja täällä viimeinkin!

Onpas tää blogi ollukki hiljasena turhan kauan. Nyt viimeinkin ihan oikeesti sen Traconin pariin ja siihen sisältyvien cossien. c;

 Meil oli hiukka hankaluuksii aluks valita, että mitä cossailtaisiin siellä, mutta sitten eteen astui Togainu no chi ja päädyttiin siihen. Mun cossina on ylläripylläri Shiki (pääsen taas oleen hujoppi), Loxy cossaa Akiraa/Kauta ja TAAS värvättiin Mirkaki mukaan ja se on sit Rinpula. Mun on pitäny esiintyä Shikinä jo monesti, mutten oo koskaan jaksanu puurtaa sitä takkia tai kiinnostus on muuten vaan menny jonnekki vittuun.

Nyt sitten on lopultakin alotettu takin työstäminen (med Mirka) ja se on sujunu...no ainaki aluks yllättävän hyvin. Pikkusii onkkelmiihan siin on tullu, mut eiköhän me ratkasta ne. PVC:n ompeluhan on tunnetusti aika vittumaista touhua, enkä aio koskee hetkeen siihenkään matskuun. Ostettiin kyllä täält hyvinkään kangastukusta ompelukoneen jalkaan sellasta Teflontarraa, joka helpotti sitte sen nahan ompeluu.
Tilattiin mulle ebaystä  pitkähköt PVC -hanskat, kaapista nappasin PVC -housut, miekan oon saanu kaverilta ja kirpparilta ostin mustan poolopaidan (Katkasin siit hihat, koska mulle tulee kuitenki hihat siihen takkiin).
Kokeilin myös just Shikin meikkei, joten heitänpähän tähän alkajaisiks maiskismaiskisalkupalakuvan.

Tää tukka oli jo etukäteen aika hyvässä mallissa, joten mun ei tarvinnu kun hienosäädellä toi otsa-osio. En kuitenka jaksanu tätä yht kuvaa varten tota tukkaa asetella sen lopulliseen muotoon. Se on joka tapauksessa ihanan kaartuva tuolt takaa ja sivuilta. Ihan täydellistä!

Noil piilareil on monta nimee, mut laitetaan tähän nyt: Red Marilyn Manson ja noita saa melkee miltä vaan sivulta missä myydään linssei.

Siinä sitä takkii nyt sitte Mirkan luona vääntelemässä...todella ahistavaa ja sen näkee jo naamasta.

Tällä hetkellä se näyttää viel ihan törkykasalta, mut hiljaa hyvä tulee.

Käytin Spraytä näitten vetoketjujen värjäilyssä...kun ei voinu löytyy semmosii valmiiks, missä olis ollut hopeiset vetoketjut tos keskellä. ash. Sama pitää sit tehä sen takin hihoihin tuleviin vetskareihin.

Tossa ei vaan meinaa toi Spray pysyy ihan kauheen hyvin, mut sit vaa uutta kerrosta kehiin tai jotain maalia.

Tolta ne sit näyttää noissa mun reisissä...olipa vittumaista ommella ne käsin tohon ja viel tuolt takaa, ku en nähny mitää. Onneks tulee pitkä takki, ni rumat ompeleet ei näy. Ps. mun tuskan sietokyky oli välillä vähän kovilla, ku tajusin ommelleeni noi välillä kii mun jalkanahkoihin. :'D

Ostettiin worblaa varten sitte tämmönen. Tähän mun hahmoon nyt sitä Worblaa ei paljoo tule, mut tää pieni osa toimiki lähinnä "kokeilukappaleena".

Tästä siis alkoi muodostumaan mun vyöhön solki. Voi luoja milt se näytti, ku se oli pelkkää softista.

Nyt on worblat päällä ja oottelin et se kovettuu. Leikkelin, vääntelin ja kääntelin tota palaa. Lämpösenä ton leikkaaminen oli onneks helppoo tost sisältä ja reunoilta.

Sitten vedin tohon päälle gessoa ja annoin kuivuu. Kun se oli kuivunu, tein kynsilakalla ton pinnan tasaseks. (joo mul on aina näit kynsilakka juttuja..HA! GAAAYY!)

Sit vedin pari kerrosta metallin hohtosta Spraytä päälle.

Viimeseks muttei vähäsimmäks tein tonne sisäosiin reunoille vähän tummempaa "varjostusta". En halunnu, että se näkyy kauheesti. Epätasasuuksii tohon jäi kyl vähän, mut kokeilukappaleena tää nyt ei nii haittaa mua. Ens kerralla sit ton Worblan kaa osaan jo vähä enempi. c;

Vyön koristelua part 1. 

Vyön koristelut part 2. 

Aattelin tähän vyöhön sitte varmaa heittää kuumaliimalla tai jollain muulla viritelmällä ton soljen.

Teen sit ehkä viel yhen päivityksen siitä valmiista takista ja kokonaisuudesta. 

Näillä mennään, joten SEE YA AT TRACON!