"Sasukeeee!" WIP

Loxy täällä pitkästä aikaa taas hei!
Ollaankin viimeksi päivitelty meidän blogia kesädesun aikaan, eli kesäkuussa. Nyt on taas aika pitää täällä vähän meteliä wip -päivityksen muodossa. Syy sille, että päivittelen/päivitellään meidän Traconin cossiprojekteista vasta itse conin jälkeen on se, että tahdottiin pitää nämä cossit salassa ja tehdä niistä ikään kuin yllätyscossit. Koska eihän kukaan cossaa Narutoa enää vuonna 2019, eihän?

Edgelord is here

Polkaisin Sasseliini projektini käyntiin aloittamalla paidasta. Kangas on harmaata scubaa (ylläri, suosikkini) ja sisäpuolelle ompelin harmaan antistaattisen vuorikankaan. Kaulus pysyy muodossaan paksun kovikekankaan sekä hetken mielijohteesta ja juuri ennen conia lisätyn rautalangan avulla. Sori taas keltaiseen taittuvista kuvista, työstän cossejani lähes poikkeuksetta iltaisin/öisin, koska arkipäivisin on töitä ja en ehdi silloin elää. Uchiha-logon liimasin selkäpuolelle kangasliimalla. Logo on tehty myös scubasta, sillä sitä sattui löytymään kyseisissä sävyissä meiltä jo valmiiksi. Olisin tahtonut päästä kokeilemaan logoon kiinni silitettävää kalvoa (heat transfer vinyl), mutta sitä ei meiltä päin saanut ja tahdoin hyödyntää jo valmiiksi löytyviä materiaaleja.

Jätin mittanauhan hetkeksi vahtimatta, ja....

Miekan pohjana toimi ohut 100x4cm pätkä 4mm paksua vaneria, jonka kävin hakemassa paikalliselta vanerikauppiaalta. En ymmärrä miksi en ole aiemmin hyödyntänyt vaneria samankaltaisiin proppeihin, vaan olen lähtenyt vääntämään miekan terää worblasta, jolloin siitä ei ole tullut täydellisen tasaista ja ei ihan niin kestävääkään vaneriin verrattuna. Sahasin ja hioin terän muotoonsa meidän olkkarin lattialla ja hukuin puupölyyn. Käsiosuus ja huotra muotoutuivatkin sitten ihan vaan Eva-foamista, softiksesta ja worblasta.

Tein miekkoja itseasiassa kaksi kappaletta. Ensimmäisen tein kokonaan vanerista ja hioin sitä naapuriemme iloksi hiomahiirellä useampana päivänä. Loppujenlopuksi miekasta tuli kuitenkin liian painava, sillä Sasuke kantaa Kusanagia vyöllään selkäpuolella ja painavampi proppi olisi ollut todella epämukava. Ehkäpä käytän vaneriversiota siis joskus vaikka kukkakeppinä.

Kun ajat syvälle metsään sprayaamaan proppia "rauhassa" ja ohi kulkee kolme koiranulkoiluttajaa, kaksi pyöräilyryhmää ja yksi yhden hengen lentokone.

Terään käytetty spray on Mastonin Metallic Alumiini hopea. Se taittaa valoa tosi käheesti.

Alaosasta (kietaisuhameesta???) Ei löydy juuri kirjoitettavaa, enkä siitä ottanut juuri vaihekuviakaan. Tein sen myös scubasta takin sekä housujen tapaan. Hameesta (en oikeasti tiedä mikä ihmeen vaatekappale se on, joten kutsun sitä hameeksi, forgive me) tein kaksipuolisen, eli ompelin kaksi kappaleta kuvassa näkyvää läpyskää yhteen ja käänsin ympäri. Lisäsin reunuille muutamat pienet rypyt käsin ommellen, jotta hame istuisi päälle vähän nätimmin ja ei nouse helmoista sivuillepäin.

Sitten niiden helkkarin ninjasandaalien vuoro. Näistä kyseltiin vähänväliä conissa, että mistä nämä on tilattu ja kehuttiin kovasti. Harmittaa, kun en ottanut juurikaan vaihekuvia lukuunottamatta kuvaa teipatusta jalastani, johon suunnittelin sandaalien kaavoja.

Yksinkertaisuudessaan sandaalit ovat siis kunnon budjettisandaalit. Ostin muitaakseni New Yorkerista kahden euron rantaslipperit ja otin niiden pohjat käyttöön. Koska en tahtonut Sasuken kengissä lukevan "Beach Party", niin leikkasin kotona Eva-foamista yhden lisäkerroksen kenkiin peitteeksi. Sitten vaan ompelin pohjiin kiinni tekonahasta ompelemani sandaalin varren. Lopputulos ei ehkä ole kovin mukava kävelyä ajatellen, mutta harvoin cossit on muutenkaan mukavia päällä. Ainakin kengät näyttivät ulkopuolisten silmään laadukkailta, vaikka totuus oli toisenlainen.

Sitten peruukista. Upotin Sasuken hiuksiin melko paljon rahaa, mutta se johtui siitä, etten suostunut alunperin tilaamaan laadukasta peruukkia, vaan lähdin alunperin yrittämään sieltä, missä aita on matalin: Aliexpressiltä. Ensimmäisen peruukin saatuani totesin, että ei, tämä ei ole hyvä. Liian paksu kaikin puolin ja ihan järkyttävän suuri omaan päähäni. Seuraava peruukki lähti tilaukseen Ezcosplaylta, mutta en edes leikannut sitä. Se oli saapuessaan jo niin toivottoman tapauksen näköinen, että taidan yrittää van myydä sen eteenpäin suoraan.

Kolmannen ja viimeisen peruukin olin tilannut aiemminkin. Nimittäin Josuke -cossiini. Eli tiesin mitä sieltä tulee. Unohdin kuitenkin, että tilaamani peruukissa on todella vahva keskijakaus ja se olisikin sopinut tosi hyvin Sasuken aiempaan versioon, jossa EI ole otsatukkaa. Aika alkoi kuitenkin olla vähissä ja tästä oli nyt vaan taisteltava käyttökelpoinen peruukki.

Muokkaamaton, LF262

Viimeisenä koko cossini lemppariosuus, eli köysivyö. Tästä tuli lemppari vasta jälkikäteen, koska vyön tekeminen oli suoraan sanottuna ihan perseestä. Tästä kyseltiin kaikista eniten ja tiedän, että tästä tullaan kyselemään myös instagramissa, joten yritän väsätä jonkinlaisen pienimuotoisen tutoriaalin vyöstä sinne tulevien sukupolvien avuksi. Olisipa mullakin ollut apu tähän. En löytyänyt mistään internetin ihmeellisestä maailmasta järkevää tutoriaalia ja pääsinkin kokeilemaan ja korjailemaan ihan kunnolla.

Lähdetään vaikka siitä, että oikea köysi olisi varmasti näyttänyt hyvältä. Sasuken vyö on kuitenkin sen verran paksu, että köydestä olisi tullut järkyttävän painava ja viisi metriä paksua ja painavaa köyttä itseni kokoisen ihmisen ympärillä olisi vetänyt energiatasoni nollaan jo ensimmäisen tunnin aikana. Puhumattakaan köyden oikeanlaisesta solmimisesta. Ainoa järkevä vaihtoehto oli siis tehdä vyö kankaasta. Ja hyvän sävyisen kankaan löytäminen oli jo haaste itsessään. Olisin tahtonut jatkaa scubalinjalla, mutta väriä ei ollut.

Ainoa kangas, josta löytyi hakemani sävy oli stretch. VIHAAN stretchiä. Sen ompeleminen on vaikeaa, varsinkin kun kyseessä on yli viisi metriä pituisia paloja. Ostin sitä siitä huolimatta kaksi metriä ja leikkasin neljä kahden metrin suikaletta. Yhdistin ne (lukuisten virheellisten mittauksieni jälkeen) kahdeksi pitkäksi vajaan kuuden metrin pötköksi ja ompelin niistä putkilot.

Ompelu oli hidasta, sillä kangas rypyttyi ja pakkaantui kaiken aikaa. Jätin ompeleen melko väljäksi ja pysähtelin muutaman sentin välein nostamaan neulaa kankaasta ja vetämällä kangasta hellästi käsin saaden rypyt katoamaan. Toistin ompeleen vielä toiseenkin kertaan (sillä kääntäessäni putkiloita ommel alkoi ratkeilla, sillä se oli niin väljää), kunnes ompeleet vaikuttivat tarpeeksi jämäköiltä.

Muista stretchiä ommellessa käyttää sille sopivaa neulaa.

Putkiloiden täytteenä käytin Kangastukusta ostamaani vuorivanua, jota rullasin tiiviiksi pötköiksi, liitin kahteen pitkään pötköön ja ompelin väljin pistoin umpeen. Tämänkin tein oikeasti useaan otteeseen ja jouduin välillä lisätä paksuutta putkiloiden jäädessä väljiksi, mutta jätän ne töppäilyt mainitsematta, jotta saan tekstistä selkeämmän.

Tämän jälkeen käänsin kaksi yli viiden metrin pituista strecth -putkiloa. Yhden putken kääntämiseen meni hyvä tovi ja minua viihdyttivät hyvät suomalaiset murhapodcastit. Kuuntelin niitä itseasiassa koko projektin ajan, mutta erityisesti ne tulivat tarpeeseen vyön kanssa taistellessa. Käännettyäni putkilot aloin kiskomaan vanupötköjä putken sisään niin, että ompelin neulan ja lankaa kiinni pötkön toiseen päähän, ujutin sen kangasputken läpi ja lankaa avuksi käyttämällä kiskoin hitaasti putkilot vanujen ympärille. Lopulta minulla oli kaksi pitkää violettia suolta, joiden päihin liimasin ja ompelin palat samaista stretchiä peittämään ulostuloaukot.

 Viimeisenä oli kahden suolen kieputus yhdeksi paksuksi suoleksi. Sidoin vyön toisen pään kiinni parvekkeemme ovenkahvaan ja aloin taitella. Tässä vaiheessa tärkeää on kiertää aina vasemmanpuoleista pötköä vastapäivään, eli itsestään poispäin, jonka jälkeen vasemmanpuoleisen pötkön siirtää oikeanpuoleisen yli oikealle, jolloin oikeanpuoleisesta tulee vasemmanpuoleinen ja sille tehdään sama käsittely aina vyön loppuun asti. Vastapäivään kiertäminen on sen takia tärkeää, jotta lopputuloksesta tulee suora. Jos kaksi putkiloa vaan kieputtaa suoraan yhteen, tulee lopputuloksesta vääntyilevä ja sitä on vaikeampaa pukea päälle, koska vyö "vetää". Saikohan kukaan tästä selityksestä edes kiinni? 

Ja lopputulos näyttää tältä:

emo teiniselfie

Linssit: Geo Ultra Black (CK-105)

Sasuke oli aika kiva projekti ja loppujenlopuksi siinä oli yllättävän vaikeita muotoja ja kohtia, vaikka kokonaisuus on tosi simppelin näköinen. Itse hahmo ei kuulu omiin suosikkeihini, mutta koska meidän tämän vuoden paricossien teemana on ollut nostalgia, niin Sasuke istuu vuoden cossilistaani täydellisesti. Nyt kun sain tämänkin perkeleen tänne julkaisua, alan työstämään itse conipäivitystä ja mahdollisesti editoimaan pitkästä aikaa conivlogia. Seuraavan päivityksen pariin!