Madara WIP

Loxy täällä pitkästä aikaa, ei olla juurikaan ehditty istahtaa alas meidän hektisessä elämässä ja tämänkin päivityksen kokoonpusertaminen vaati muutaman minuutin useamman päivän ajalta. Desucon Frostbiten projektina oli siis Madara Uchiha Narutosta ja koska conista on aikaa jo lähemmäs kaksi kuukautta, on hyvin mahdollista, etten enää muista kaikkea, mistä piti alunperin kirjoittaa.

Yleensä meillä on cossilistalla hahmoja pilvin pimein, mutta talven coniin jouduttiin ihan miettimällä miettimään seuraavia cosseja useamman viikon ajan. Meillä oli tuolloin katselun alla pelkästään Naruto ja varsinaista innostusta mihinkään sarjoihin ei ollut. Lopulta miltei väkipakolla päädyttiin tekemään vielä toiset cossit kyseisestä sarjasta kriteereinä, että tahdottiin molemmat taas päästä kokeilemaan jotain uutta. Mulle se uusi oli kokonaisen armorin tekeminen EVA-foamista.

Lähdin liikkeelle armorin kaavoista, jotka luonnostelin (ikävä kyllä) hintavalle akvarellipaperilleni, sillä se oli ainoa tarpeeksi suuri rulla, josta sain tarvittavan suuria paloja leikattua. Sovitin kaavoja ylle valehtelematta varmaan 50 kertaa, sillä olen aika arka tuhlaamaan kalliita materiaaleja ja tahdon olla aina todella varma siitä, etten joudu leikkaamaan varsinaisesta foamista hukkapaloja. Tässä vaiheessa olin jo kyhäissyt kasaan osan Madaran paidasta/takista/mistälie, jotta näin kuinka kankaat tulisivat istumaan itse armorin kanssa.

Kaavojen saatua hyväksyntäni leikkasin 5mm paksusta foamista (tilattu cosplayshopilta) kaikki palat, hioin niiden terävät reunat aavistuksen pyöreämmiksi ja lämmitin jokaisen palan kauttaaltaan samalla muotoillen niitä kaarevimmiksi. Olka-armorin hartia- sekä kaulusosat on liimattu kontaktiliimalla. Olen aiemmin käyttänyt kuumaliimaa askarrellessani foamin kanssa, mutta sen pitävyys suuremmissa paloissa on melko huono kontaktiliimaan verrattuna.

Kaikki palat käsiteltyäni hioin pienellä hiomakoneellani halkeamia paloihin. Tähän hommaan sopisi varmasti parhaiten jokin laadukas Dremel, mutta omani on vanha parinkympin versio ja jälkikin sen mukaista.

Fashion is my passion vai miten se oli

Kaikki palat valmiina pohjustukseen

Pohjustuksena käytin Plasti dippiä, jota tilasin myös cosplayshopilta. Koko armorin pohjustamiseen meni 3 - 4 tölkkiä (muistaakseni 5 kerrosta per palanen) ja ajankohta tälle oli ehkä haastavin ikinä. Täällä on myrskynnyt koko alkuvuoden ja on varmaan sanomattakin selvää, että ulkona sprayaaminen ei tule kysymykseenkään. Varsinkin, kun kerroksen plasti dippiä olisi hyvä antaa kuivua reilun aikaa. Tuulesta huolimatta yritin kyllä ajaa foamipalasteni kanssa pariin otteeseen metsän reunaan, mutta joka kerta tuuli tempaisi ne matkoihinsa. Aika alkoi olla jo vähissä, joten oli pakko tehdä uhrauksia - parveke sai toimia työhuoneena. Naapurien iloksi sprayasin roikkuen ikkunasta ja yritin pitää sprayn mahdollisimman kaukana ikkunalasista. Kerrosten kuivuminen hoitui aina sopivasti työpäivien ajan kiitos parvekkeen hyvän ilmanvaihdon.

Tästä kaikesta paskasta viisastuneena jätän tulevaisuudessa sprayt pois ja hoidan pohjustuksen jollain helpommalla ja vähemmän sotkevalla tökötillä.

Itse punaisen sprayn kohdalla olin jo viisastunut ja päätin rakentaa jonkinlaisen alkeellisen kaapin itselleni suuresta pahvilaatikosta, jotta spray ei sotkisi parveketta niin pahasti. Punainen maali levisi uskomattoman paljon laatikosta huolimatta ja pääsenkin kevään tullen siivoamaan parvekkeen ihan kunnolla. Cosplayn iloja ja silleen. :)

Sprayn jälkeen sidoin kaikki palat yhteen ohuella jostain aikoja sitten askarteluliikkeestä löydetyllä köydellä. Halkeamia korostin hieman mustalla akryylimaalilla.

Jo yhdet ninjasandaalit aiemmin tehtyäni (Sasuke) olin luonut jonkinlaisen suunnitelman seuraaville. Näissäkin toki mentiin ihan minimibudjetilla, mutta tahdoin yrittää tehdä tällä kertaa kaiken itse, kengänpohjaa myöten. Aloitin ihan simppelisti hahmottelemalla ja leikkelemällä oman jalkani mukaan jonkinlaiset kaavat ja asetin ne sivuun odottamaan.

Kengän pohjia varten olin ostanut Biltemasta treenimattoa. Matto oli hieman pehmeämpää, kuin olin ajatellut, mutta koska deadline lähestyi hurjaa vauhtia, niin sillä oli mentävä. Maton toinen puoli on sileä ja toinen kuvioitu, joten aloitin hiomalla toisen palan kuvioitua pintaa sileämmäksi, sillä sen oli jokatapauksessa tarkoitus mennä piiloon ja ajattelin liimauksen olevan näin kestävämpi.

Ompelin kengän jonkinlaiseen muotoonsa ja kiinnitin sen käsin ompelemalla toiseen pohjapalaseen niin, että hiottu pohja on alaspäin. Kengän takaosaan jätin reilun aukon jotta saan ne sujautettua jalkoihin ja ympäröin aukon tarrateipillä.

Tämän jälkeen liitin nilkkojen ympärille ihan vaan liimalla renkaat ja tein taakse irto-osana läpyskän aukon sulkemista varten.

Liimasin kontaktiliimalla (ei kuumaliimaa, se ei pidä) toisenkin pohjapalan kiinni ja hioin epätasaisuudet pois. Viimeisenä OLISI täytynyt muistaa vielä käsitellä foami kuumapuhaltimella, mutta tyhmyytäni unohdin sen. Kenkiä toki pystyi conissa käyttämään, mutta foamipohjan kuluminen on nopeampaa, jos sitä ei lämpökäsittele. Lämpö saa foamin kovettumaan ja omien kenkieni tapauksessa ne jäivät pehmeiksi ja conin lattia sekä hiekka pihalla hioi ne viikonlopun aikana reilusti ohuemmiksi niistä kohdista, joihin kehon painoni kohdistui. Tämä tarkoitti omalla kohdallani kantapäitä :D

Loppupäätelmä: En enää tekisi kenkiä Bilteman treenimatosta, sillä se on mielestäni liian pehmeää. Jokin kovempi foami on varmasti parempi. Seuraavat sandaalit yritän rakentaa suoraan valmiiseen kovaan kengänpohjaan.

Peruukki on Jareth Long Classic Arda Wigsiltä. Mukaan liitin toiselle sivulle hieman lisää lyhyitä kuituja ja taakse kauttaaltaan yhden paketin pitkiä kuituja.

Pikatesti ennen pakkaamista ja kaikissa osissa vielä jotain pientä säädettävää. Peruukin leikkaus jäi suosiolla pe-la coniyölle ja palailen kaikkeen siihen stressiin itse Frostipäivityksen parissa. Jos vielä saan hoputettua Talan oksentamaan oman Obito -postauksensa tänne vielä tämän vuoden puolella ensin. :D

Throwback vuoden 2019 coneihin ja kuvastuksiin!

Blogiin kirjoittelu on jälleen jäänyt aika vähäiseksi ajanpuutteen vuoksi, joten yritän nyt paikkailla tätä pitkää hiljaisuutta viimeinkin. Tämän päivityksen oli tarkoitus tulla ulos jo loppuvuoden puolella, mutta kuinkas taas kävikään. Siis pientä tiivistelmää 2019 cosplayvuodesta, sen coneista ja shooteista.

Tehtiin vuonna 2019 vain kolmet uudet cossit per nenä, eli yhteensä kuusi cossia (joista vain neljä näki päivänvalon). Ensimmäiset projektit olivat Legolas sekä Aragorn, jotka valmistuivat vuoden ensimmäiseen coniin, Desucon Frostbiteen. Aikataulu cossien kanssa oli jälleen tosi tiukka töiden, koulujen sekä vastoinkäymisten takia. Loxy menetti muutamaa viikkoa ennen conia pitkäaikaisen nelijalkaisen perheenjäsenen ja Tala sattui sairastumaan sopivasti jälleen kivuliaaseen välilevynpullistumaan, josta toipuminen söi jo ennestään tiukkaa aikataulua vielä tiukemmaksi.

Frostbite oli epäilemättä vuoden paras coni huolimatta siitä, että itse cossien kanssa tuli turhan kiire ja niitä ei saatu täysin valmiiksi. Meillä molemmilla oli melko hyvät fiilikset uusista cosseista ja itsetuntokin oli kohdillaan. Majoitus oli hyvä, edullinen, lähellä Sibbetaloa, seura oli hyvää (niinkuin aina) ja kaikki vaan meni nappiin. Kuvia conista ei tietenkään kauheasti saatu pakkasen takia lukuunottamatta paria kaverin nappaamaa klassista kuvaa sillä kuuluisalla parvella, mutta Legolas ja Aragorn jäi meidän cosseista sellaisiksi, joita tullaan käyttämään ihan mielellään jopa useammassa conissa pienen korjailun jälkeen.

Kuva: Jessica Mennander

Kesädesuun ei ehditty tehdä mitään suurta ja tahdottiin säästää rahaa sekä hermoja, joten yritettiin valita jotkut simppelit cossit. Beyblade on aina hyvä valinta ja ollaan siitä yritetty tehdä cosseja jo useampaan otteeseen ja ajateltiin, että josko nyt tällä kertaa. Saatiin kuin saatiinkin Rei (jo kertaalleen tehty, mutta ei koskaan käytetty, joten uuden cossin sijaan Rein cossia vaan korjailtiin paremmaksi) sekä Mao valmiiksi, muta cossitestailujen jälkeen tultiin siihen tulokseen, ettei meidän cossit miellyttäneet silmää ja päädyttiin jälleen säilömään yhdet cossit kaapin perälle. Rei parka on siis tehty jo kahteen otteeseen, mutta ei koskaan päässyt ulos kaapista. Aiemmin valmistuneet Legolas ja Aragorn lähtivät siis kesädesuun mukaan ja näkivät jo seuraavan päivänvalonsa.

Kesädesu oli tiivistettynä ihan mukava. Ei tihkuttu intoa, mutta saatiin pari ihan kivaa kuvaa lähimetsässä kiitos Auroran.

Kuva: Aurora Vuorinen

Vuoden viimeiseen coniin, Traconiin, innostuttiin tekemään ehkä kulutetuimmat, stereotyyppisimmät ja nostalgisimmat cossit koskaan: Naruto sekä Sasuke. Oltiin päätetty ottaa tämä legendaarinen fillerien täyteinen anime uuden katselun alle (viime kerrasta olikin jo aikaa ja Tala ei ollut itseasiassa koskaan nähnyt/lukenut kyseistä sarjaa kokonaan, joten oli jo aikakin paikata aukko animenörtin sivistyksessä).

Näitä cosseja oli mukava tehdä, sillä Narutoinnostus oli syksyn aikaan tosi suuri. Kiireistä ja huonosti nukutuista öistä huolimatta saatiin cossit kasaan ihan viimehetkellä ja meillä oli jopa ihan mukava coni huonoista sääolosuhteista huolimatta. Saatiin myös kokea erittäin pitkästä aikaa ihan sitä oikeaa conijännitystä ja tunnettiin itsemme nuoriksi jälleen! Sitä se Naruto teettää, hei.

Kuva: Jesse (@varjoaika)

Uskokaa tai älkää, mutta tehtiin myös ihan oikeasti yksi conin ulkopuolinen photoshoot reissu! Ja vieläpä sellainen, että meitä kuvattiin ja pystyttiin olla molemmat cosseissa peräti samanaikaisesti. Yleensä saatetaan käydä kuvaamassa toisiamme, jolloin ei koskaan saada yhteiskuvia, mutta tällä kertaa tilanne oli toinen.

Tavattiin ensimmäistä kertaa Eve (@mialiinacosphoto) ja tehtiin pikainen parin tunnin shootti Espoossa. Kokemus oli kiva älyttömästä kuumuudesta huolimatta ja Eve oli tosi mukava. Siinä missä ollaan totuttu ainoastaan toistemme tapaan käsitellä kameraa, Even tapa oli tosi erilainen ja nopea. Toivottavasti päästään joskus vielä shoottaamaan Even kanssa tulevaisuudessa!

Kuva: Eve (@mialiinacosphoto

Kuva: Eve (@mialiinacosphoto)

Ei löydetty Hobitteja :(
Kuva: Eve (@mialiinacosphoto)

Kuva: Eve (@mialiinacosphoto)

Kuva: Eve (@mialiinacosphoto)

Kuva: Eve (@mialiinacosphoto)

Kuva: Eve (@mialiinacosphoto)

Ei käyty siis koko vuonna kuvaamassa ulkona kahdestaan kertaakaan, mikä eroaa kaikista edellisistä vuosista. Sen sijaan Loxy tilasi telineen taustakankaalle ja yhden harmaan suuren taustapaperin testiksi. Kangas (leveys 2,75m) mahtui meidän olohuoneeseen juuri ja juuri ja tullaan luultavasti kuvailemaan tulevaisuudessa melko paljon sisätiloissa hyödyntäen erilaisia vähän pienempiä taustoja sekä lavasteita. 

Tala demonstroi meidän kämästä kotistudiota.

Meidän kamerajalka sattui myös hajoamaan juuri sopivalla hetkellä, joten ei saatu nostettua kameraa tarpeeksi ylös, joten päästiinkin slaavikyykkäilemään. :D

JoJo's Bizarre Slaventure

Pidettiin lyhyen ajan sisään vielä yksi nopea kotitekoinen kännykkäshootti. Kyllä, otettiin kuvia kännykällä ja jätettiin kamera komeroon. Talan lempparisarjasta, Fruits Basketista tuli sopivasti anime remake kesälle 2019. Innostuttiin katsomaan se loppuvuodesta ja tekemään pitkästä aikaa casuaalit cossit. Ei olla tehty mitään T-paita cosseja herran vuosiin ja tuntui tosi hyvältä käydä alerekistä vaan nappaamassa mukaan jotain hahmoa muistuttavaa. Luvattiinkin toisillemme pitää pientä taukoa craftaamisesta ajan puutteen takia ja tehdä vaikka seuraavaan coniin jotain todella simppeliä - vaikka sitten ne T-paita cossit.

Yuki Sohma

Kyo Sohma

Yritetään saada raavittua kasaan omat projektipäivitykset Frostin cosseista ja itse conista heti kun aikataulut joustaa, joten palaillaan craftaamisen parissa!

Tracon 2019 - desusää Tampereella ja nostalgianinjoja

On aika conipostauksen ja kuvaspämmin. Nimittäin Traconin, joka järjestettiin jälleen tapansa mukaisesti Tampere-talossa 6.-8 syyskuuta. Oltiin vähän jouduttu säätämään koulun ja työvuorojen suhteen juuri ennen coniperjantaita, joka johti huonosti nukuttuihin öihin ja suureen väsymykseen päivänä, jona hurautettiin kohti Tamperetta. Matka taittui tosi hitaasti, mutta siitä selvittiin murhapodcastin ja pienen välipysähdyksen voimin.

Käytiin ensimmäistä kertaa ikinä tarkistamassa Tampere-talon parkkipaikka, koska tahdottiin olla hyviä kansalaisia ja jättää auto kerrankin ihan oikeaan parkkiin. Pyörähdettiin siis Tampere-talolla perjantai-iltana ihan vaan sen verran, että saatiin rannekkeet vaihdettua ja sanottua heipat niille innokkaille kavereille, jotka jo perjantaina sisätiloissa notkuivat. Saatiin myös ihan sairaan hienoa arttia Santralta! Ei olla juurikaan laiteltu kuvia meidän blogiin siitä kaikesta upeesta artista, mitä ollaan saatu näiden vuosien varrella, mutta ihan kaikki on kuitenkin tallella meillä kansiossa ja ollaan niitä pidetty joskus seinälläkin.

Tästä hurautettiin suoraan meidän Tampereen vakkarimajoittajalle, Mallulle. Myös Tia majoittautui siellä viikonlopun ajan, joten selvittiin neljän voimin. Stailattiin vielä peruukkeja ennen nukkumaanmenoa ja Loxy ompeli Sasuken sandaalit valmiiksi sekä sheivasi varvaskarvat verisellä menestyksellä. Meillä molemmilla oli pitkästä aikaa ihan kauhea conijännitys ja yö oli kamala. Herättiin kissan yölliseen oopperaan ja hikoiltiin aamuyöllä jännityspahoinvoinnista ja sama huono olo sekä hermoilu jatkui koko aamun aina conipaikalle asti.

Tavattiin heti ensimmäisenä ulko-ovien edessä Miika, Jesse sekä Minttu ja mentiin nappaamaan conin alkajaisiksi parit yhteiskuvat, jotta ne ei unohtuisi ja päästäisiin vähän eroon pahimmasta jännityksestä sekä virittäytymään conifiiliksiin. Jesse toimi kuvaajana ja Miika heitti Naruton helmoja tarvittaessa. Ehdittiin säätää kameran kanssa ehkä 10 - 15 minuuttia, mutta kaikki muuttui, kun desusää hyökkäsi. 

Kuva: Jesse (@varjoaika)

Kuva: Jesse (@varjoaika)

Kuva: Jesse (@varjoaika)

Seuraavat tunnit menikin sisätiloissa muihin conilaisiin törmäillen ja Talan kebabrullan ohikulkijoihin osuen. Käytiin tottakai tapamme mukaisesti juomassa ylihintaiset kahvit ja se oli hyvää :D Illemmalla sade loppui ja pihalla oli jopa ihan mukavaa olla. Tarkoituksena oli ottaa lisää kuvia, mutta jotkut ei olleet ladanneet kameran akkua ennen conia ja se oli aamupäivän jälkeen loppunut.

Paras vahinkoryhmä ft. Bluekkanan & Suffica

Ja se tärkein.

Koska ollaan jo aika vanhoja ja ei jakseta pitää hauskaa yömyöhään sekä huonosti nukutut yöt alkoi painaa päälle jo melko aikaisin, hilpaistiin siinä yhdeksän maissa conista autolle löytääksemme iloksemme 60 euron parkkisakon. Sen yhden kerran, kun maksettiin parkista ja yritettiin jättää se auto ihan oikeasti parkkiin. Ilmeisesti se oli kuitenkin väärin pysäköity ja opittiin tästä, että tulevaisuudessa ei edes yritetä. Onneksi lauantai oli sen verran mukava, että 60 euron sakko ei juuri haitannut. Ja koska vahingonilo on paras ilo, poistuttin räkäisesti nauraen kaikille muille sakotetuille. Hurautettiin tästä Mallulle, laitettiin pizzaa uuniin ja tehtiin väsymyskuolemaa nelistään sohvalla.

Yö meni edellisen lailla - ei nukuttu juuri ollenkaan, mutta jännitys oli onneksi jo poissa. Oltiin tehty taktisesti niin, että ei otettu juurikaan vaihtovaatteita mukaan, jotta molempien olisi pakko vetää cossit päälle vielä sunnuntainakin. Talalle se ei koskaan ole ongelma, mutta jotkut meistä on kroonisesti niin elämään väsyneitä, että sunnuntaina cossaaminen on mitalin arvoinen suoritus. Päästiin kuitenkin conipaikalle cosseissa ja vieläpä hyvissä ajoin. Miikan oli tarkoitus alunperin cossata meille Gaaraa sunnuntaina, mutta oltiin jo viikkoja etukäteen varauduttu siihen, ettei Miika saa cossiaan tehtyä tai sillä on sunnuntaina krapula ja ei voi cossata sen takia. Tällä kertaa osuttiin oikeaan molemmissa. Rakastetaan Miikaa siitä huolimatta, no stress.

Suunnattiin tästä nyt täyteen ladatun kameran akun kanssa ottamaan lisää kuvia, koska edellisenä päivänä kaikki ei mennyt ihan putkeen. Saatiin jälleen Miika, Jesse sekä Minttu meidän henkiseksi tueksi sekä heittämään takkia tarvittaessa.

 

Tää Nardo ei päässy puuhun omin avuin :'DDDD

Ja se yksi pakollinen behind the scenes

Tracon oli pitkästä aikaa mukava coni ja erityisen raskas conijännitys toi ehdottomasti cossaamiseen jotain uutuudenviehätystä. Hahmovalinnatkin oli sen verran nostalgisia ja kulutettuja, että pakkohan nämä oli päästä tekemään. Make Naruto great again! Conista ei liene pahemmin kerrottavaa, tietäjät tietää, ettei me juurikaan tehdä paikan päällä mitään erikoista. Nähdään vaan ystäviä ja bondataan muiden nörttien kanssa.

Tästä päästääkin palailemaan taas tylsän arjen pariin ja miettimään talven tulevia cosseja, koska meidän seuraava coni on Lahden Desucon Frostbite 2020. Molempien kädet jo vähän syyhyää päästä uusien projektien kimppuun, kunhan vaan ensin keksitään seuraavat cossit!

"Narutooooo!" WIP

Tosiaan moi ja hei pitkästä aikaa!

Nyt on sitte mun vuoro kertoo projekti Narutosta, kun Loxy pääskin jo avautumaan omasta osuudestaan.

Lähetään nyt ihan siitä, että mä tosiaan tein Naruto Uzumakin, mutten ihan sitä tavallista, kun se olis ollut vähän turhan..pliisu. Päätin tehä Sage Mode-version, jonka tekeminen oli oikeestaan vähän turhan nopeeta taas jälleen kerran, mutta nautin kyllä tästä projektista.

Valitsin takin ja housujen kankaiksi ihan perus asustekankaan ja siitä koko homma sitten alkoi. 

(https://kangastukku.com/#/search/asustekangas/1 < Tuolta löytyy niin oranssi kuin mustakin)

Tässä oonki jo alkanut kokoomaan tätä palapeliä.

 Löysin Kangastukusta myös tosi kivaa leveetä resoria takin kaulukseen ja helmaan.

 Tätä resoria oli muuten kiva työstää, mutta tietty välillä meinas unohtua pikkunen fakta: se JOUSTAA. Tää kohta tuotti mulle ongelmia, koska kun olin asetellu resorin ja lähin ompelemaan sitä, se alko siinä samassa muuttamaan kummallisesti muotoaan. Koska luonnollisesti jos et pidä sitä kireenä (tavallaan venytettynä) kun ompelet, se joustaa ommellessa, eikä enää istu siihen niinku oltiin sovittu. Mutta taas jälleen kerran pari kertaa otettuani takapakkia, sain sen istumaan niinku halusin.

 Vetoketjun saaminen kohdilleen kauluksen osalta oli mulle jostain syystä varmaan koko tän takin haastavin osuus. XD Kokoajan vetskari meni jommalta kummalta puolelta liian alas tai ylös. Ärsytti ja hermoi kiristi, mutta siitäkin selvittiin kovan taistelun jälkeen. 

 Sitten aloin askartelemaan Naruton selkämerkkiä takkiin. Siihen käytin matskuna scubaa(myös Kangastukusta), koska kuten oon aiemminkin maininnut, se ei purkaannu ja siitä on helppo tehä kaikenlaita kivaa tän ominaisuuden vuoksi.

Maalasin mustalla kangasmaalilla ton kierrekuvion ja länttäsin sitten lopuksi kiinni liimalla takkiin.

 Sitte tein housut. Hmm...Taisin tehä housut kahelle, enkä vaan itelleni...

 Mitä nyt pienten kaventelujen jälkeen, ne näytti jopa istuvilta. :'D

Reidessä komeilevan ööö sideharso-asian(?) tai mikä onkaan, leikkelin kans vaan scubasta pitkänä suikaleena. Kotelon väsäsin nahasta.

Mielikuvitukseton kun olen, käytin scubaa myös pitkän takin/kaavun tekoon ja myös nuo mustat liekit on leikelty scubasta. Meinasin aluksi, että olisin tehnyt mustat liekit takkiin tosi ohksesta keinonahasta, mutta sitten hylkäsin ajatuksen, koska asussani ei muuten ole nahkaa kovinkaan paljoa. Liekit ovat pääosin kiinnitetty liimalla ja joistain kohdin ommeltu.

 Tää säälittävä panta on käsitelty kotona uusiksi, ja on alunperin ihan kiinan halpis tavaraa. Tein vaan uudelleen pannan kangas-osion, koska panta oli tehty ihan liian lyhkäseks ja siinä oli ihan järkyttävän rumat ompeleet. Sitten vaan kiinnitin metallisen lätyskän uudelleen.

Sitten nää sandaalit...AI ETTÄ SANON MINÄ!!

Olin joskus vuonna Jeesuksen ylösnousemuksen aikaan tilannu tämmöset kauhistukset eBAYn ihmeellisestä maailmasta ja voi jukra ku katoin näitä vuosien jälkeen silleen OH LORD WHY.

Ja tuumasta toimeen- lähin tekemään alusta asti ite näit tossuja, koska näitä en olis laittanu jalkaan vaikka mulle olis maksettu. (okei riippuu summasta)

Tässä on itseasiassa mun ihan eka tohveli minkä tein ja tää oli tosi hyvä jalassa ja näyttikin vielä ihan kivalta MUTTA!! :) :) Nahka, josta tän yhen olin tehny oli LOPPU KOKONAAN TUKUSTA. Mun maailma meinas oikeesti romahtaa siihen paikkaan, koska olin pusertanu tän yhen yksilön kanssa pari päivää ja tykkäsin siitä. Nielasin palasen mun kurkusta, selasin koko netin läpi, että saisko mistään suomen sisäpuolelta just sellasta nahkaa mitä tarttin. Noh, eipä löytyny ja piti vaan jatkaa eteenpäin.

Sitten mentiin Riihimäkeen Eurokankaaseen ja pelastus löyty. En tosin saanu just sitä keinonahkaa, mitä olin alunperin ettiny, mutta jotain korvaavaa tilalle. Aluks meinasin olla tyytymätön, kun olin leikelly jo nää kaikki palaset, mutta kun kokeilin jalkaan, niin olihan tää paljon pehmeempi  jalassa kun se aikasempi nahka.

Tätä sandaalien tekemistä en voi sanoo terapeuttiseks, koska sitä se ei ollu. Vihasin yli kaiken tehä näitä ja ompelukonekin alko aukomaan päätään kesken projektin.

Alempana näkyvä vaihe, jossa ompelin käsin koko homman kiinni pohjaan, oli ihan kauheeta ja sormiin sattu. 

Sitten hypätään propin pariin!

Kun oltiin Kangastukussa, huomasin nurkassa pitkiä putkiloita, joihin kiepautetaan asiakkaan ostamat nahkat. Kysäsin sitten, että voinko saada sieltä yhden ja kiltit myyjät sitten tekivät mulle lahjotuksen. <3

Alotin sahaamalla putkilosta itelleni mieleisen mittasen. Putkilon tarkoituksena oli tuoda runko mun propin rakenteeseen sisäpuolelle.

 Tein scrollin päädyt paksusta nahasta.

 Lähtökohtasesti olin tottakai ajatellut, että haluun tehä scrollista mahdollisen kevyen, mutta yllätys sinällään, etten päätynyt kuitenkaan sellaiseen ratkaisuun.

 Leikkasin palasia ostamastani retkeilypatjasta ja aina kerros kerrokselta teippasin ne mahdollisimman tiukkaan pakettiin rungon ympärille.

 Kerroksia rungon ympärille tuli peräti viisi ja teippiä, aikaa sekä kontaktiliimaa kulu PALJON.

 Päätyihin kieputin siisti liiman avulla ostamaani köyden näköistä ohutta narua. Tämäkin osuus vei oman aikansa, mutta tää sen sijaan oli terapeuttista..toisin ku ne tohvelit.

 Päällystin sitten retkipatjakääryleen punasella ja mustalla scuballa.

Siinä se komistus on, mun ihana vaaveli. <3 

Koska oon perfektionisti ja halusin antaa itelleni hommia vähän lisää, päätin tehdä myös scrollista avattavan, niinku se oikeesti onkin.

Jäljittelin siis tekstin ensin paperille...

 Sitten asetin paperin valkosen kankaan alle ja siirsin tekstin maalaten sen kangasmaaleilla...

 ja vo'la!

 Viimeisenä oli niin monimutkanen vaihe, etten ees muista mitä kaikkea oon säätänyt ja toivon, että tää kuva ehkä puhuu puolestaan enemmän. Kiinnitin sitten tämän viimeisen palasen kiinni scrolliin velcrolla ja kiepautin sen tohon ympärille. 

 Ompelin viimetteeks scrollin ympärille "pidikkeen" (tai mikä ihme toi nyt ikinä onkaan) jotta sen saa selkään komeilemaan ja vaikeuttamaan mun kulkemista conissa. 

 Tässä tää paketti valmiina.

En ollu varma, että kehtaanko ees laittaa mun peruukista stailaamatonta kuvaa tänne, koska...

Tilasin varuiks kahet erilaiset piilarit Narutoon ja olisin halunnu kovasti uskoa huhuihin, ettei kuviolliset piilarit enää tänäpäivänä pyöri silmissä...Voitte siis arvata kummat valitsin käyttööni.

Tsekkaa> Sage Moden piilarit ja Toiset piilarit

 Tässä sitten ihan koko paketti:

Tuntu niin nostalgiselta ja kivalta tehdä tää asu ja viimeinkin se mun eka cossi Narutosta. :''D Oli jo hei korkee aikakin, ku ikää alkaa olemaan lähelle 30v. Mutta ainaki nuorruin 12 vuotta ja nyt voin jatkaa elämää taas vähän onnellisempana. Mua lähestyttiin conissa useaan otteseen kysymällä "Mistä tää asu ja proppi on tilattu?" < Tuli silleen kiva fiilis, että oon tainnu onnistua(?) ^O^

Mutta joo, ei kai mulla muuta ollu tällä kertaa.

Palaillaan! xoxoTala