22. heinäkuuta 2018

Viimeinen Animecon

Luvattiin itsellemme, että viimekesän fiasko Animecon Kuopiossa olisi meidän ensimmäinen ja viimeinen Animecon, mutta matkaan tuli muuttujia, kun luvattiin majoittaa viisi meidän kaveria kyseisen conin ajaksi ja päätettiin lopulta ostaa itsekkin liput, sillä ei oltaisi pystytty katsoa aamulla vierestä, kun kaverit lähtisi hymyssä suin viettämään mukavaa conipäivää ilman meitä. Myös tämänvuotisilla kunniavierailla saattoi hieman olla osaa lippujen ostossa *köh*

Mitä cosplaysuunnitelmiin tuli, niin hypättiin juuri sopivasti Desuconin aikaan Boku no Hero Academia -kärryihin mukaan ja ei tietenkään pystytty pitämään näppejämme kurissa uusien projektien suhteen, vaikka kuinka oltiin lupailtu ja vakuuteltu itsellemme, ettei missään nimessä tehdä mitään uutta Animeconiin, vaan nyt oikeesti uusiokäytetään vanhoja cosseja - mutta turhaan.

Hiuksetkin oltiin tilattu useammalle sankaripojalle pari viikkoa ennen Animeconia ja ne saapui ihan muutamassa päivässä - tämä vielä ruokki meidän innostusta alottaa uudet cossit ja kas kummaa, noin viikko ennen conia eksyttiinkin kangastukkuun "vaan katselemaan" ja poistuttiin paikalta harmaan sekä tummanvihreän worker -kankaan kanssa. Että sellasta taas.
Työmaalla 30 astetta lämmintä
Väännettiin koulupuvut aika nopsaan ja ainoa mikä meitä hidasti oli ihan älytön kuumuus, maailman surkein ilmanvaihto ja se, että ei osattu koskaan ostaa tarpeeksi lankaa ja käytiin peräti kolmesti hakemassa uusi rulla harmaata. Vaikkakin koulupuvut on tosi simppelit, tehtiin ihan hirveästi taas amatöörivirheitä näiden projektien aikana, sillä hermoja kiristi epätietoisuus meidän tulevasta uudesta kodista - sitä kun ei vielä ollut ja asunnottomuuden uhka oli taas todellinen. Tästä aiheesta lisää myöhemmin, palaillaan siihen Animeconiin.
Vuorta vaille valmis
Perjantaina meidän piti poimia aamupäivästä Miika asemalta, mutta tää ihmemies olikin onnensa mukaisesti jumittunut johonkin puolimatkaan, sillä junasta oli hajonnut jokin osa ja saatiin odotella Miikaa vähän pidempään. Lopulta tuli viesti, että Miika oli päässyt jatkamaan matkaa ja hypättiin kotipuolessa autoon ja hurautettiin juna-asemalle vain huomataksemme, että Miika olikin vaihtanut väärään junaan ja olikin nyt matkalla päinvastaiseen suuntaan. Hei sairaan hieno juttu, Miika. Pienen odottelun jälkeen saatiin Miika onnellisesti ja turvassa päämäärään ja odoteltiin seuraavia.

Tän jälkeen saapui Jesse ja iso kasa ruokaa + Jessen äidin leipomat munkit. Illalla perästä pihaan kaahasi Ninni, Milla sekä Minttu ja meidän meluisa poppoo olikin kasassa. Kaupassa käyminen ja yhteen autoon änkeytyminen seitsemän ihmisen voimin on yllättävän mielenkiintoista. Samoin myös yhdessä makuuhuoneessa nukkuminen ilman toimivaa ilmanvaihtoa.


Launtai aamu oli suoraan helvetistä. Huonosti nukutun yön jälkeen (katsottiin viimeisen kerran kelloa viideltä yöllä ennen nukahtamista) fiilikset on aina vähän pohjalla. Aurinko, kuumuus ja seitsemän valmistautuvaa ihmistä ei ole hyvä yhdistelmä. Onneksi peilejä sentään oli tarpeeksi. Oltiin yöllä puhuttu, että tähdätään siihen, että oltaisi koko porukan voimin lähtövalmiina siinä kymmenen pintaan. Autot starttasi kuitenkin pihalta kello 12 ja päästiin Messukeskukselle siinä puoli yksi. Matkan hyvä puoli oli se, että meidän autossa sentään oli toimiva ilmastointi. Toisessa ei ollu ja ei käyny kyllä kateeksi :D

Heti ensimmäisenä conialueelle päästyämme meitä odotti jono. Ihan älytön jono. Ja auringon paahde oli armoton. Taputukset Animeconille siitä, että jonossa sentään jaettiin vettä. Ei tosin tiedetä onko vettä alettu jakaa vasta ensimmäisen lämpöhalvaustapauksen jälkeen. Kyseenalaistettiin hieman myös sitä, miksi lippuja rannekkeiksi vaihtamassa oli vain kolme ihmistä. Ne, jotka ostivat lipun ovelta pääsivät (luonnollisesti koska jonoa ei ollut) miltei suoraan marssimaan sisätiloihin. Etukäteen oli mahdollista myös ostaa jonkinlainen VIP-lippu, jolla jonon sai ohittaa, mutta koska me tahdotaan päästä aina mahdollisimman halvalla, niin kärsittiin jonossa kiltisti osamme.

Noin puolen tunnin odottelun jälkeen päästiin vaihtamaan liput rannekkeisiin ja olo alkoi helpottua. Kaikki conijännitys oli jo ehtinyt sulaa jonottaessa pois ja tilalle jäi vaan vähän tylsistynyt olo. Bongattiin heti Ren sekä Pyry ja vaelleltiin hetki meille tuntemattomissa tiloissa ja katseltiin paikkoja. Irtauduttiin squadista jossain vaiheessa ja etsittiin käsiimme Saara sekä Aurora ja napattiin parit kuvat sekä vaihdettiin kuulumisia.

Kuva: Aurora Vuorinen
Jossain vaiheessa myös iki-ihana ex cosplaymammamme Anniina soitti ja käski meidät pihalle. Kesken kaiken jonotuksen Hesburgeriin tosin ja suunnattiin nälkäisinä pikkupoikina ulos :(
Jotenkaan Animecon ei missään vaiheessa tuntunut edes conilta, vaan se tuntui vaan joltain epäviralliselta cosplayharrastajien vapaa-ajan kasaantumiselta. Nähtiin kavereita (mikä on aina meidän conien pääpointti), mutta varsinaista tapahtuma-fiilistä ei ollut. Pyörittiin vaan vähänväliä ulkona minkä auringonpaahteelta pystyttiin ja siirryttiin välillä sisälle hakemaan vettä ja vaan istuskelemaan johonkin ja hikoilemaan.



Kellon lähestyessä viittä Jesse, Miika sekä Minttu lähti meille ja me jäätiin Millan sekä Ninnin kanssa vielä conipaikalle, sillä nää kaksi jäi jonottamaan vielä Kamuin nimmareita. Loxy oli vähän kahden vaiheilla lähteäkö itekkin jonottamaan, mutta annettiin sitten tilaisuuden valua läpi sormien. Toivottavasti joskus tulevaisuudessa vielä.
Loxy innostus 5/5 + Sartsa ja Arbe <3
Sunnuntai käynnistyi vähän toiveikkaammissa tunnelmissa. Yöllä ei ollut niin kuuma kuin edellisenä ja tiedettiin jo mitä odottaa conipäivältä: lisää hellettä. Ja meidän tekemät koulupuvut oli aika paksua kangasta vuoren kera, joten niiden käyttäminen oli ehdoton ei. Sen takia päätettiinkin jättää viralliset cossit kotiin ja Tala urhoollisesti vielä heitti päälle jonkinlaisen kasaankyhätyn casual Midoriyan ja pakotti pyysi Miikan cossaamaan sen kanssa.



Koska lauantai oli ollut sen verran mitäänsanomaton, päätettin vähän yrittää panostaa ja mennä jopa katsomaan ohjelmaa - tällä kertaa cosplaydeittiä - ja mahduttiin mukaankin tällä kertaa.


Loppupäivä saikin vähän ikävän käänteen, kun meidän jo pitkään hajoamaisillaan ollut videokamera veti viimeiset henkosensa ja conivlogin tekeminen tökkäsi ikävästi. Materiaalia toki löytyy jonkin verran, mutta jouduttiin kuvata loput videosta järkkärillä (jossa äänenlaatu on tosi huono ja siihen ostettu mikrofoni täysi floppi) ja innostus jotenkin laski. Ehkä editoitaan se joskus kasaan huolimatta vaihtelevasta äänenlaadusta, mutta tällä hetkellä meillä on ihan liikaa muuta tekemistä.


Animecon jäi nyt sitten viimeiseksi Animeconiksi. Lippujen hinta ei vastannut meidän mielestä tapahtuman laatua ja ajatus voittoa tavoittelevasta conista ei houkuttele. Informaatio ei kulkenut conissa juuri ollenkaan ja kaikki tuntui olleen järjestetty vähän niin ja näin. Jostain syystä joitain ohjelmiakin oli ängetty myyntisaliin, jossa oli jo itsestään niin kova meteli, että puheohjelmat tuntuivat välillä jäävän taustametelin peittoon.

Hyviä puoliakin tosin oli ja erityisesti tykästyttiin tiloihin. Kerrankin ei tarvinnut puikkelehtia ihmismassojen välistä ja odotella vapautuvia paikkoja ruokalassa, vaan avaraa tilaa oli runsaasti ja kahviloita sekä pikaruokapaikkoja oli parikin kappaletta, mikä oli tosi suuri plussa.

Kiitos jälleen kerran kirjeistä, piirustuksista ja lahjoista! Jopa meidän eläinkatras sai herkkuja, mikä oli tosi sydäntälämmittävää *-* <3

Palaillaan mitä luultavimmin Traconin cossien parissa!

4 kommenttia:

  1. En ollu animeconissa, mut seurasin menoa Twitterin kautta ja pakko myöntää et en ollu ihan varma oisko pitäny itkee vai nauraa, voiko yhessä conissa kaikki oikeesti mennä niin päin persettä :'DD Toivottavasti moni muukin tajuu tän jälkeen et SCT:n tapahtumiin ei kannatta lähteä, ite totesin Umiconin jälkee etten niille rahaa enään anna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo siis myönnettäköön että pohdittiin tosi kauan mitä positiivista tästä tapahtumasta oikeesti edes sais sanottua ja surullista kyllä, että tilat oli ainoa hyvä juttu conissa ja sillä ei kauheen pitkälle pääse. Jätetään ite kans ihan suosiolla tulevaisuudessa SCT:n tapahtumat välistä ja ei kyllä suositella kavereillekkaan :'D

      Poista
  2. Haluaisin vaan ilmoittaa että olisin kyllä voinu oottaa että saatte ruokaa hesestä xdddd <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et olis kumminkaa jaksanu, niissä jonoissa sai seistä sen puol tuntia minimissää :D !

      Poista